Näin sulatat jatkuvan riittämättömyyden tunteen (sis. harjoitus)

Pohjustus:

Alkuperäinen otsikko oli “Näin selätät riittämättömyyden tunteen”, mutta muutin sitä, sillä emme oikeasti ole täällä taistelemassa ikäviä tunteita vastaan. Olemme enemmänkin sulattamassa pelkoja ja puolia, joita olemme pitäneet piilossa itseltämme ja muilta. Voit ajatella, että piilossa olevat pelkosi ja tunteesi ovat jumissa kehossasi muodostaen siellä kireän ja jähmeän kohdan, jossa ei ole tilaa hengittää ja olla vapaa. Kireydet alkavat hiljalleen sulaa pois, kun tulemme tietoiseksi niistä. Nostamme jännitystä ylläpitävät rajoittavat uskomukset tietoisuuteen. Samalla lisäämme kapasiteettia kohdata tunteita ja antautua. Pikku hiljaa. 

Sitten asiaan. 

Meillä naisina ja toki ihmisinä ylipäätään on monenlaisia rooleja, jotka ovat käytössä päivän mittaan tilanteista riippuen. Rooli työntekijästä äitiin vaihtuu, kun haemme lapset hoidosta. Rooli puolisomme kanssa on ehkä eri kuin ystävien kanssa.

Rooli voi olla luonnollinen ”lisämauste” ytimesi päällä tai sitten se voi olla todellinen rajoite, joka estää sinua olemaan aito oma itsesi. Voimme toteuttaa esimerkiksi äitiyttä niin, että se tuo meille aitoa iloa. Tai sitten koemme äitiyden roolin enemmän velvollisuutena ja taakkana. Mikäli tämä jälkimmäinen puoli nousee usein esiin missä tahansa elämäsi roolissa, seuranasi on todennäköisesti säännöllinen riittämättömyyden ja syyllisyyden tunne. 

Rooli muuttuu rajoittavaksi silloin, kun alamme toimia ulkoisista odotuksista käsin. Yritämme esittää itsellemme ja ympäristöllemme sitä, mitä meidän PITÄISI olla enemmän, kuin sitä, mitä todella olemme. Ja tämä raastaa, kuolettaa, väsyttää ja tappaa lopulta sielumme. 

Ulkoiset odotukset ovat monesti lapsuuden roolimalleja, joiden kautta olemme tottuneet saavamme hyväksyntää. Tai sitten ne ovat malleja, joita vanhempamme tai muut kasvattajamme ovat meille peilanneet ja ne ovat monesti hyvin sitkeässä. Kysymys kuuluu,annatko vallan menneisyyden tapahtumista syntynsä saaneelle sisäiselle kriitikolle tai piiskaaja- Pirkolle vai tiedostatko sen pölinän ja sitten valitset ajatella, uskoa ja toimia aidosta itsestäsi käsin?

Tässä rajoittavista rooleista nousevia esimerkkiuskomuksia: 

  • Minun pitäisi olla parempi äiti lapsilleni ja tehdä sitä ja sitä..
  • Minun pitäisi olla tehokkaampi ja ylittää odotukset jatkuvasti työntekijänä..
  • Jotta minut halutaan naisena, minun tulisi olla feminiinisempi ja herkempi…

Näitä ja vastaavia ajatuksia ja uskomuksia seuraa todennäköisesti riittämättömyyttä ja syyllisyyttä muiden ikävien tuntemusten lisäksi. 

Muista, että et ole roolisi. Oikeastaan vasta, kun luovumme rooleista, voimme saada potentiaalimme käyttöön vapaasti. 

Seuraavassa paljastan hieman omia roolejani ja uskomuksia niiden takana ja tätä kautta tuon omaa pimeyttäni valoon jälleen yhden askeleen. 

Löysin omasta elämästäni tällä hetkellä roolit äitinä, naisena, työntekijänä (teen toisinaan keikkaluontoisia töitä, jotka eivät liity yritystoimintaani), sekä yrittäjänä

Roolit äitinä ja työntekijänä eivät nostaneet sen kummempia ristiriitoja. Nämä roolit ovat melko neutraaleja, enkä koe että joudun vääntäytymään mihinkään muotteihin sen kummemmin. Toki ensimmäisinä äitysvuosina lähdin mukaan erilaisiin roolileikkeihin, jotka aktivoituivat salakavalasti. Suorittajaäiti, perfektionismi ym. yrittivät pukata esiin, mutta melko nopeasti tajusin, että ei – minun ei tarvitse lähteä tuohon ahdistavaan oravanpyörään.

Sen sijaan nämä kaksi roolia aiheuttavat tällä hetkellä hieman ristiriitaisuutta:

YRITTÄJÄ

Olen nyt toistamiseen yrittäjänä ja tietynlaiset odotukset ovat molempina kertoina nousseet pinnalle: minun pitäisi markkinoida enemmän, tehokkaammin, tehdä strategia, tehdä säännöllisesti tulosta, menestyä ja pitää paremmin fokus jne. jne. 

Mutta ei. Minä en ole mies. Olen yrittänyt olla ja elää maskuliinisesta energiasta käsin vuosikaudet ja se ei yksinkertaisesti enää toimi. Ehkä jossain kohtaa pystyn sisällyttämään toimintaani enemmän fokusta, mutta juuri nyt on aika opetella elää ja tehdä luottamuksesta, rentoudesta ja ilosta käsin – ei puskemalla, suorittamalla tai pinnistämällä. En suostu stressaamaan ja ottamaan painetta enää tälläkään osa-alueella. 

Toinen uskomus liittyy rooliini, joka on alkanut vajaa 10 vuotta sitten aloittaessani ensimmäisen blogini. Olenko opettaja? Roolimalli? Tuonko asioita esille oman kokemuksen kautta, vai myös teorian puolelta? Osaanko opettaa? Olenko uskottava? Mikä on minun tapani tuoda asioita esille? Sillä olen huomannut, että sellainen perinteinen luennointityyli ei ole ollut minun juttuni, vaan enemmän naisten piireissä tutuksi tullut tasavertaisempi, kokemusperäinen jakaminen.

Tämä edelleen hakee muotoaan ja etenkin viime aikoina olen tullut tutuksi sisäisen kriittikkoni äänen kanssa. Se huutelee, että en ole vielä valmis, en ole rento, en ole riittävä, en osaa, minun pitää opiskella ja kokea enemmän jne.

Tiedostan nämä pölinät. Annan niiden olla. Ja sulaa. En usko niihin, enkä anna niille voima. Katsotaan, miten tämä prosessi menee luonnollisesti.

NAINEN

Toinen rooli, jossa on ollut jo vuosia tiedostettuja ristiriitoja on roolini naisena, joka on varmasti monelle ajankohtainen aihe tässä muutosvaiheessa, jossa tasapainotamme feminiini- ja maskuliinienergioitamme.

Millainen nainen on riittävä?

Eron myötä olen saanut jatkaa tätä itseni kuorimista äärimmäisen paljaaksi. Esikoislapseni syntymä paljasti ensin minulle valtavat riittämättömyyden tunteet, kun en voinut enää kontrolloida sitä, miltä kehoni näytti. En yksinkertaisesti saanut enää suoritettua sitä haluamakseni ihanteeksi. Se (harha)kuva piti räjäyttää. 

Juuri, kun olin päässyt jonkunlaisen hyväksynnän tilaan oman kehoni, naiseuteni ja seksuaalisuuteni kanssa, mieheni halusi lähteä suhteestamme ja tämä nostatti vielä syvempiä epävarmuuksia pinnalle. Vaikka jollain tasolla tiesin, että tässä ei ole kyse mistään ulkoisista seikoista, niin vanhat sisäänpaineutut tunteet nousivat nyt valtavalla voimalla. Mustasukkaisuus, kateus, vertailu, riittämättömyys, viha, pelko, ahdistus, hylätyksi tulemisen pelko…

Joskus ulkopuolella pitää rymistä, jotta sisäiset prosessit lähtevät pohjista asti liikkeelle. Vähemmällä, kun emme tunnu sitä tarvittavaa muutosta tekevän. Olen tämän viimeisen vuoden aikana pakottautunut löytämään sen, että olen riittävä ja kokonainen itsessäni. Mikään ulkopuolinen todiste, kuten se, olenko parisuhteessa ei tee minun arvostani sen parempaa, jos en itse arvosta itseäni. Se, että olen ulkoisesti jotenkin ”kauniimpi” tai parempikroppainen ei poista epävarmuutta, jos en anna tälle tunteelle ensin hyväksyntää ja valoa sisäisesti. Näitä uskomuksia työstän edelleen. En ole valmis. 

Muutama ohjenuora hyväksynnän tielle:

Kaikki muutos tapahtuu sisältä ulos

Niin kauan, kuin ympäristössäsi on sekamelskaa ja epätyydyttäviä tekijöitä, sinussa itsessäsi on ristiriitaisia uskomuksia ja tunteita sisälläsi

Muutos tapahtuu, kun hyväksymme sen, mitä emme ole aiemmin hyväksyneet itsessämme

Tiedosta rajoittavat uskomukset, jotka eivät ole totta

Uskalla kohdata tunteet, jotka olet piilottanut sisällesi

Muutos tapahtuu, kun nostamme pimeyden valoon emmekä enää piirrä rajaa hyvän ja pahan välille

Oma sisäinen kriitikkoni pistelee siis eniten rooliini naisena. Siksi varmaan olen löytänyt aiheesta myös elämäntehtäväni. PITÄISI – uskomukset naisena liittyvät siihen, en ole tarpeeksi heikko, haavoittuva ja antautuva. Olen liian vahva, ja siksi minua ei haluta. Kriitikko huutelee myös välillä, että jos olisin pienempi, iloisempi ja miellyttävämpi, minulla pörräisi enemmän miehiä ympärillä.

Ehkä se saattaisi olla totta, mutta onko se minun elämäntehtäväni? Vai onko minun elämäntehtäväni hyväksyä itseni juuri tällaisena kuin olen ja se taas vetää puoleeni juuri sellaisia ihmisiä, jotka minä tarvitsen, jotta voin elää vapaana minuna? Tuoden valoa maailmaan MINUNA. 

KUVA NAISEUDEN VOIMA -RETRIITILTÄ

Mikäli mihin tahansa elämäsi osa-alueeseen ja rooliin, jota käytät liittyy rajoittavia uskomuksia ja toimintatapoja, et voi elää täysin vapaana ja onnellisena. Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi niistä rajoitteista, joiden mukaan elämme tiedostamatta päivästä toiseen.

Tämän harjoituksen kautta voit sinäkin ottaa ainakin yhden askeleen asiassa eteenpäin: 

HARJOITUS

Kirjoita ylös ensin roolisi, joita sinulla on elämässä, esim. Äiti, vaimo, tyttöystävä, työntekijä…ja näiden alle ranskalaisin viivoin, millainen sinun PITÄISI olla, jotta täyttäisit roolisi odotukset. Tuo pitäisi siis tulee mielessämme olevasta ohjelmoinnista, kasvatuksesta ym.

Sitten kirjoita uudellen roolisi ja näiden alle, millainen aidosti olet, koska olet riittävä omana itsenäsi. Kirjoita muutamia positiivissävytteisiä lauseita, kuten “Olen äiti, joka antaa päivittäin lapsilleen ruokaa ja läheisyyttä” tai “Olen vaimo, joka huolehtii ensisijassa itsestään” tai “Olen työntekijä, joka hoitaa työnsä riittävän hyvin ja se riittää!”

MINÄ…

  • Olen yrittäjä, joka luo uutta tapaa tehdä yrittäjyyttä, bisnestä luottamuksesta, ilosta, valosta ja rakkaudesta käsin
  • Olen nainen, joka on oma itsensä, häpeilemättä ja se riittää!
  • Olen nainen, joka miellyttää itseään joka elämän osa-alueella ja vedän puoleeni ne ihmiset, opit ja asiat, jotka kuuluvat elämänpolkuuni

♥ :heidi

 

Liity postituslistalle ja saat paluupostina pääsyn 5 päivän ilmaiselle: Löydä Naisen Voima – sähköpostikurssille!

 


 

Verkkokurssini ovat vielä 31.8 asti – 30% koodilla: kesä18

Tutustu: Löydä naisen voima, Perusta Naisten piiri sekä Manifestoi unelmiesi elämä – kursseihin tästä!

Lisää kirjoittajalta Nainen Vol. 2 / Heidi Harju

Hehkuva minä -kurssilla nostat piilotetun naiseutesi valoon!

Oletko ehkä sinäkin saanut kohdata henkisen kasvun matkallasi melko monenlaisia tunteita liittyen...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.