Miten vähentää ruokahävikkiä?

Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa, ja sain siitä inspiraation kirjoittaa aiheesta, jota olen aikonut käsitellä jo pitkään.

On oikeastaan aika nurinkurista kiistellä siitä, pakataanko elintarvikkeet muoviin, kartonkiin, tai ei mihinkään tai kuinka paljon lihan tai maitotuotteiden tuotanto kuluttaa luonnonvaroja suhteessa kasviruokaan samalla kun valtavia määriä ruokaa menee suoraan roskiin päätymättä ikinä kenenkään ravinnoksi. Kaikkein epäekologisinta ja hulluinta tuhlausta on tuottaa ruokaa turhaan.

Maailmanlaajuisesti noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta, eli vuositasolla 1,3 miljardia tonnia heitetään pois. Tämä määrä ruokaa riittäisi arviolta 2 miljardin ihmisen ruokkimiseen. Jokainen suomalainen heittää noin 24 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa vuodessa. Eniten roskiin menee leipää.

Nykyisessä järjestelmässä ruokahävikkiä syntyy ketjun jokaisessa vaiheessa: tuotannossa, tukkukaupassa, suurtalouskeittiössä tai vähittäiskaupassa ja sitten lopulta vielä kotitaloudessakin, jos ruoka on sinne asti onnistunut pääsemään. Kotitalouksien osuus kaikesta ruokahävikistä on 30 prosenttia, joten ihan omilla toimillamme on merkitystä. Mutta loogisesti ajatellen, jos hävikkiä kerran syntyy jokaisessa välikädessä, myös välikäsien vähentämisen pitäisi vähentää hävikkiä. Lähiruoka suoraan tuottajilta kuluttajille vaikkapa Reko-ruokapiirien kautta on tästä(kin) syystä kannatettavaa toimintaa.

Miten vähentää ruokahävikkiä?
Hävikkiä syntyy jopa oman palstan tuotannosta – aina kaikkea satoa ei saa edes korjatuksi. Ravinteet palaavat kuitenkin silloin kiertoon, eläimet saavat osansa ja kaiken kaikkiaan itse kasvatetun ruoan hiilijalanjälki on pieni.

Ennen kuin järjestelmän voi ”räjäyttää”, täytyy kuitenkin yrittää tilkitä sen vuotavia kohtia. Ilahduttavasti ruokahävikin vähentämisen ympärille onkin viime aikoina syntynyt paljon uutta liiketoimintaa sekä hyväntekeväisyys- tai yhteisöprojekteja, ja tietoisuus asiasta on kasvanut viime aikoina hurjasti. Esimerkiksi ResQ Club pelastaa applikaationsa avulla ravintolaruokaa roskikselta ja Fiksuruoka.fi tai Matsmart.fi myy hävikkiruokaa verkossa. Omalla kotiseudullani Helsingissä avattiin vastikään yhteisöjääkaappi Kallioon, Kalliolan Setlementtitalon aulaan, ja hävikkiruokakaappi Arabian asukastalo Kääntöpaikalle. Kalasataman uuteen Kauppakeskus Rediin on puolestaan tulossa Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa: Kirkon ulkomaanavun pyörittämä WeFood avataan 20.9. Projekti rahoitetaan joukkorahoituksella ja tuotot ohjataan Kirkon ulkomaanavun kautta kehitysmaihin.

Itse pyrin vähentämään ruokahävikkiä arjessani kaikilla tavoilla mahdollisilla tavoilla. Motivaattorina on paitsi yhteinen hyvä eli hävikin vähentäminen, myös ja ennen kaikkea taloudellisuus. Kun rahaa on vähän, on pakko säästää sieltä mistä voi, ja ruokahävikin vähentäminen on ehkäpä fiksuin tapa säästää. Siinä voi vain voittaa. Parannattevaa tällä saralla on kuitenkin vielä vaikka kuinka paljon.

Miten vähentää ruokahävikkiä?

1. Vähennä ruokahävikkiä ”ylempänä” ketjussa

Tutustu hävikkiruokaa myyvien verkkokauppojen (Fiksuruoka.fi tai Matsmart.fi) tarjontaan. Molemmat ostavat suoraan valmistajilta ja maahantuojilta eriä, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet käsiin: parasta ennen -päivä on liian lähellä tai jo mennyt, tai esimerkiksi pakkaus on muuttunut. Olen itse tilannut useita paketteja Fiksuruoka.fi:stä, joka on valikoitunut lähinnä siksi, että se toimittaa useimmiten ilmaiseksi lähimmälle noutopisteelle – nyt huomasin, että myös Matsmart tarjoaa ilmaisen kuljetuksen yli 50 euron tilauksille. Huomaa, että näiden verkkokauppojen valikoimat muuttuvat nopeasti, joten jos tarjonta ei tänään vakuuta, se voi huomenna olla paljon mielenkiintoisempi. Parhaat viedään päältä nopeasti. Olen tilannut mm. mausteita ja maustekastikkeita, myslejä, kookosmaitoa ja kasvismaitojuomia sekä proteiinivanukkaita perheen urheilijalle huimin alennuksin, ja kaikki on tullut käytettyä.

 2. Osta alennuslaputettuja tuotteita

Kaupassa käydessäni valitsen aktiivisesti oransseilla tai keltaisilla tarroilla laputettuja alennustuotteita. Yleensä suunnittelen ainakin saman päivän ruokalistan sen mukaan, mitä sattuu olemaan viimeisen myyntipäivän takia alennettuna. Alennustuotteita ei kuitenkaan kannata hamstrata yli tarpeen – ei auta yhtään, jos ne sitten päätyvät roskiin omasta jääkaapistasi. Jotkut tuotteet voisi toki pakastaa myöhempää käyttöä varten, mutta itse en ole niin suunnitelmallinen, että olisin tähän ryhtynyt.

3. Osta useamman päivän ruoka kerralla

 Mitä suunnitelmallisempaa ruokatalous on, sitä vähemmän hävikkiä jää. Kun ostan useamman päivän ruuat kerralla, tulee vähemmän heräteostoksia, ja joudun karsimaan ostoslistaa muutenkin, koska kykyni kantaa painavia kasseja on rajallinen. Tällöin tulee hyödynnettyä tehokkaammin sitä, mitä kaapista löytyy.

4. Tee ruokaa rippeistä

Kun päätän taikoa ruoan käymättä kaupassa silloinkin, kun kaikki suunnitellut ateriat on jo tehty, tulee jääkaappiin jääneitä jämiä käytettyä luovasti. Kaikissa ruokakulttuureissa tunnetaan ruokia, jotka on alun perin kehitetty tähteitä hyödyntämään, ja siihen tarkoitukseen niitä kannattaa käyttää nytkin. Vähennän myös ruoanlaiton vaivaa ja aikaa sillä, että keitän esimerkiksi tahallani kerralla liikaa perunoita, joista saa sitten näppärästi salaatteja, paistettuja perunoita tai pyttipannua. Samoin toimin riisin kanssa – valmiiksi keitetty riisi tekee seuraavan päivän wokeista todellista pikaruokaa.

5. Tee kerralla enemmän

Paradoksaalisesti silloin, kun ruokaa tekee kerralla paljon, jämiä ei juurikaan jää. Ja valmis ruoka ei ikinä ole ongelma, jos sitä vain on riittävästi. Varsinkin pidemmän valmistusajan vaativia ruokia teen kerralla ruokaa niin paljon, että niistä riittää useammaksi ateriaksi. Joko syömme samalla viikolla toistamiseen samaa tai sitten pakastan loput myöhempää käyttöä varten. Tai jos tähteeksi jää vain yhden hengen annos, sen voi esimerkiksi poikani ottaa seuraavana päivänä mukaan töihin.

6. Käytä aistejasi

Viimeinen myyntipäivä ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä, ja parasta ennen on todellakin vain suuntaa antava merkintä, jonka jälkeen tuote säilyy käyttökelpoisena vielä pitkään. Järjen käyttö on sallittu. Heitän ruoan tai raaka-aineen pois vain jos se näyttää, haisee tai maistuu epäilyttävältä. Aistinvarainen laaduntarkkailu tietenkin myös etenee tässä järjestyksessä: jos ulkonäkö on OK, vaikka päiväys olisi takana, käytän nenääni. Jos hajukin on OK, maistan varovasti. Jos muutoksia ei ole havaittavissa, tuotetta voi käyttää, etenkin jos se vielä kuumennetaan. Ja kyllä edelliset sukupolvet käyttivät sujuvasti esimerkiksi jo vähän hapantuneetkin maidot ruoanlaittoon.

7. Istuta ruukkuyrtit ja salaatit uudelleen

Ennen otti jatkuvasti päähän, kun kaupan ruukkuyrteistä joutui aina puolet heittämään pois niiden nuukahdettua. Salaattikin väsähtää usein ennen kuin se ehtii lautaselle.

Ruukkuyrtit ja -salaatit kannattaakin istuttaa uudelleen, vaikka ne olisivat parhaat päivänsä nähneet tai kertaalleen jo käytetty loppuun asti. Niistä kasvaa kyllä uutta. Samoin olen kasvattanut irtosalaattien kannoista uusia salaatteja. Varsisellerin ja kevätsipulin kannoista saa helposti uutta satoa. Porkkanan ja punajuurien kannoista voi kasvattaa syötäviä naatteja.

8. Käytä vähän nahistuneetkin kasvikset ja hedelmät

Nahistumassa olevat hedelmät kelpaavat vielä vallan mainiosti smoothieihin ja kasvikset kuumennettaviin ruokiin. Mehustinta en omista, mutta kiinnostaisi – esim. vihermehuja pystyisi puristamaan vähän nahistuneistakin vihanneksista

9. Laita jakoon se, mitä et syö itse

Kutsu naapurit rääppiäisiin syömään juhlista jäänyttä kakkua, ilmoita ylijäämäomenistasi vaikkapa paikallisissa Facebook-ryhmissä tai jos huomaat, että olet lähdössä matkoille ja kotiin uhkaa jäädä sillä välin pilaantuvaa ruokaa, vie ylijäämä hävikkiruokakaappeihin.

Lisää vinkkejä löytyy Hävikkiviikon kampanjasivuilta

Lue aiempi kotitöihin liittyvä postaukseni:

Miten hallita kaaosta?

Seuraa blogiani tykkäämällä siitä Facebookissa

 

Tallenna

Lisää kirjoittajalta Magiaa ja maadoittumista/Katariina Krabbe

Kekrinviettoa ennen ja nyt

Kekri – vuodenkierron kohokohta Kekri, Halloween, Samhain tai pyhäinpäivä – samoihin aikoihin...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.