Minulta ei puutu mitään

Minulta ei voi koskaan puuttua mitään.

Se on ollut viime päivieni mantra. Se on voimakkain mantra joka on koskaan kulkenut lävitseni. Se murskaa alleen jokaisen pienen ja salakavalan puuteuskomuksen jonka vanhoja pelkoon perustuvia ajatusuria toistava mieleni kehittää.

Minulta ei koskaan puutu mitään.

Olen koko elämäni keskittynyt siihen mikä minulta puuttuu, siihen mitä minulla ei vielä ole ja mitä tarvitsen täydellisen onnen saavuttamiseen. En ole ikinä valmis, mikään ei ole ikinä valmista, aina puuttuu vielä jotain. Ja kaukana tulevaisuudessa siintää se sitten kun -päivä, se jona kaikki puuttuvat palaset minussa ja minun elämässäni ovat loksahtaneet paikalleen. Sitten vihdoin sinä kauniina päivänä.

Olen kävellyt noidankehää keskittyen puutteisiini, hakannut päätäni seinään, ihmetellyt hampaat irvessä miksi jotkut asiat ovat niin vaikeita saavuttaa, aina epätoivoisesti hapuilevan käteni ulottumattomissa. Näin olen luonut uudelleen ja uudelleen juuri sitä todellisuutta johon ajatusenergiani keskitän, sitä jossa puuttuu. Sitä jossa olen kuin ympäriinsä kulkeva kerjäläinen, pyydellen sitä mitä minä tarvitsen, jospa vihdoin universumi tiputtaisi käteeni sen onnekkaan lantin. Sitten minä voin olla onnellinen.

Olen kerjännyt universumilta kotia ja kodintunnetta.
Olen kerjännyt rakkautta ja läheisyyttä.
Olen kerjännyt täydellistä unelmakumppania.
Olen kerjännyt kuulumista johonkin.
Olen kerjännyt arvoa ja arvostusta.
Olen kerjännyt tukea ja kannustusta.
Olen kerjännyt nähdyksi tulemista.
Olen kerjännyt rahaa ja runsautta, sitä että voin ostaa itselleni kaiken sen minkä tarvitsen, aina.

Olen kohdistanut katseeni ulkomaailmaan toivoen löytäväni sieltä kaiken mitä minulta puuttuu, ennen kuin voin uskoa maailmankaikkeuden ylitsepursuavaan runsauteen ja minulle syntymäoikeutena kuuluviin lahjoihin. Olen kohdistanut huomioni yhteen tiettyyn asiaan ja halunnut pitää siitä kiinni kynsin ja hampain, sillä jos menettäisin sen, minulta varmasti puuttuisi jotain.

Nyt olen päättänyt astua ulos itse rakentamastani noidankehästä. Nyt tiedän totuuden.

Minulta ei voi koskaan puuttua mitään.

Kaikki muut uskomukset ovat valhetta. Tunnen tämän uskomuksen, tämän tiedon, valtavan voiman ja sen kuinka se vahvalla kädellään muokkaa energeettistä todellisuuttani täysin uuteen muotoon. Tunnen vanhojen aikajanojen sortuvan ja uusien taianomaisten janojen syntyvän kuin tyhjästä. Sellaisten missä minulta ei koskaan puutu mitään.

Lisää kirjoittajalta Aamunkoi/ Saana K.

Kuinka löytää unelmaduuni – ja kasvaa siitä hetkessä yli?

Tammikuussa löysin unelmaduunini ja huhtikuussa olin valmis lopettamaan sen ja suuntaamaan nokkani...
Lue lisää

2 Kommenttia

  • Hyvä mantra, juurikin näin. Muuttaisin sen vielä positiiviseen muotoon

    Minulla on aina kaikkea mitä tarvitsen. Minulla on kaikki. Minussa on kaikki. Kaikki on oikein.

    Toisaalta visiot, haaveet, sitä kautta uuden luominen ja hahmottelu… Luottaen siihen että kaikki on mahdollista, kaikki se tapahtuu minkä on tarkoitus tapahtua.

    Antautuminen! ❤️

    • Totta <3 Kiitos kommentista ja todella hyvä huomautus. Minulta ihan jäänyt huomiotta että se tosiaan on negatiivisessa muodossa, onneksi korjasit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.