Häpeää ei tarvitse hävetä

Häpeä. Miksi se kuulostaa niin rumalta sananakin? Häpeä on sana jota en edes haluaisi sanoa ääneen. En haluaisi myöntää itselleni, että tunnen häpeää. Että häpeän itseäni. Mutta kai se on niin, että mitä enemmän uskallan puhua siitä, sitä enemmän se menettää voimaansa. Jos häpeän puhua häpeämisestä, häpeä kasvaa sisälläni ihan kohtuuttoman kokoiseksi. Jos sanon sen ääneen, se pienenee. Häpeä syntyy piilottelusta, se on sen elinehto. Häpeä syntyy, kun yrittää piilottaa itsestään jotain osaa.

Olen kärsinyt sosiaalisten tilanteiden pelosta koko nuoruuteni ja se pelko liittyy suuresti häpeään. Pelko syntyy siitä, kun alan häpeämään itseäni. Tällöin haluaisin muuttua näkymättömäksi ja alan pelkäämään huomiota. Lisäksi häpeän tätä pelkoani suuresti enkä missään tapauksessa haluaisi, että kukaan saa tietää siitä. Mietin miten häpeällistä onkaan olla tälläinen heikko ja pelokas ihminen. Eihän kukaan haluaisi näyttää omia heikkoja kohtiaan muille.

Olen tuntenut häpeää kehoani kohtaan jo melko nuoresta pitäen. Kun olin vielä tarhaikäinen, olin erittäin villi ja vapaa lapsi. Olen kuullut tarinoita siitä kuinka saatoin lähteä juoksemaan nakuna pitkin pihoja. Juoksin tyytyväisenä paljastaen kaiken ja ilmeisesti nautin siitä kovasti. Lapsena ei tietenkään osaa vielä ajatella, että omassa kehossaan olisi jotain piilotettavaa.

Muistan kuitenkin, että jo ala-aste ikäisenä tämä muuttui. Aloin häpeämään kehoani. Minua kiusattiin paljon ja ulkonäköäni haukuttiin. Tunsin olevani erilainen, jotenkin vääränlainen. Aloin kuvittelemaan, että olisin liian pyöreä vaikkei se edes pitänyt paikkaansa. Alastomuus on siitä saakka ollut vaikeaa muiden edessä. Koen, että silloin paljastan toiselle kaikki virheeni. Olen aina nähnyt kehossani paljon virheitä ja vikoja.

Olen käynyt erilaisilla kursseilla toivoen pääseväni eroon häpeästäni ja on ne jotain muutosta saanut aikaan. Kaikki työ tapahtuu kuitenkin omassa mielessä, mutta joskus voi tarvita hieman apua ulkopuolelta. Yksi vaikuttavimmista kokemuksista tapahtui eräällä Vapaa nainen-kurssilla. Teimme harjoituksen jossa oli tarkoitus riisua itsensä alastomaksi muiden edessä ja jakaannuimme pieniin ryhmiin joissa jokainen omalla vuorollaan sai kertoa omasta suhteestaan kehoonsa. Aloitimme sillä, että kerroimme mistä emme kehossamme pidä. Sen jälkeen taas kerroimme mitä asioita pidämme kehossamme hyvinä.

Olin todella yllättynyt siitä kuinka paljon vikaa kaikki naiset näkivät kehoissaan. Katselin muiden naisten vartaloita ihailevasti enkä ymmärtänyt miten he näkivät itsessään niin paljon virheitä. Itse myös osasin luetella virheitä melko huikean listan. Hyviä asioita ei ollutkaan niin helppo keksiä. Tajusin, että en ole yksin kehohäpeän kanssa. Lähes poikkeuksetta kaikki naiset häpesivät kehojaan jollain tavalla. Valitettavasti maailmamme on sellainen, että me opimme jo pienestä pitäen vähättelemään itsejämme ja kehojamme.

Olen ihmeekseni huomannut, että omasta kehostaan voi oppia pitämään. Aiemmin tuo ajatus tuntui lähes mahdottomalta. Itseään voi oppia rakastamaan sellaisenaan, mutta se vaatii työtä ja tietoisuutta. Vaikka edelleenkin häpeän musta viitta peittää itseäni usein, olen alkanut näkemään sen läpi. Olen alkanut arvostamaan kehoani ja pitämään itsestäni tälläisenä kuin olen. Ilman, että pitäisi muuttaa jotain. Kaiken avain on asioiden rehellinen katsominen ja tutkiminen. Omia ajatuksiaan saa ja pitääkin kyseenalaistaa. Ajatukset tulevat jostain ja on hyvä miettiä mistä ne ovat peräisin. Ja miettiä ovatko ne totuudellisia.

“Minä häpeän itseäni” on vain ajatus. Se ei ole totuus. Se on ajatus jonka olen menneisyydestäni oppinut. Voin oppia näkemään tälläisten uskomusten läpi ja pian ne eivät enää ole hallitsevia. Kun uskomuksen läpi näkee, jää jäljelle vain totuus. Ja totuus on, että minä olen täydellinen juuri tälläisenä, koska mitä muutakaan voisin olla. Tämä olen minä eikä toista minua ole olemassakaan. En voi verrata itseäni muihin ihmisiin. Me kaikki olemme täydellisiä, kun olemme omia itsejämme. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.

Tämä kirjoitus on omistettu teille kaikille kauniille naisille! Olette täydellisiä juuri noin <3

 

Lisää kirjoittajalta Kaikki värini

Äänen voima

  Musiikki sen kaikissa muodoissaan, sen kuuntelu ja itse musisoiminen, on ollut...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.