Leijona ja elefantti

Mä odotin ja toivoin, mä uskoin ja halusin antaa kaikkeni. Vaikka sydämessäni tiesin, sä et voisi rakastaa mua sellaisena kuin mä oon. Sä, et nähnyt mua, niin kuin mä näen itseni, tunnen itseni. Ja vieläkin, kun katsot mua, tunnen naamion välillämme, joka ei oo mun riisuttavissa.

“Silloin luulit, et tää on The End. Mut ei ollut sun aika, tulla osaksi virtaa. Päivä taittui eteenpäin, mut se takaraivoon jäi. Eikä me koskaan enää puhuttu siitä..”

Ne oli sanat, joita et kuullut. Sillä me puhutaan erikieltä. Enkä mä osannu sulle sanoa, en ajoissa, en ennen ahdistusta, ennen huutoa.
Katso, se en ole minä!
Minä en ole tunteesi, en vihasi, en rakkautesi. Se en ole minä, joka huutaa, se olet sinä.

MUTTA ..

 

“Eihän leijonil oo kyynelkanavii. Kun heikkoudetkin on vahvuuksii.
En mä kehtaa edes kysyä, Hei mikä on? Mut huomaan sun silmistä.”

 

 

 

Sä tiedät sen yhtä hyvin kuin mä, vaikket sitä vielä itsellesi myöntäisikään. Mä olin vain peili sulle, heijaste, kuin varjo, jota et nähnyt kokonaisena. Sillä ..

“Se tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää. Eikä kukaan muu sitä nää!
Vaik sut on luotu kantamaan, nousemaan aina uudestaan. Oon pahoillani, en osannut lohduttaa!
Mut lupaan vielä se helpottaa.”

Meitä ei oltu tehty kulkemaan yhdessä koko elämää. Me haluttiin, me yritettiin ja me annettiin kaikkemme. Niin, annettiin itsestämme toisillemme, lapsillemme niin paljon, että unohdettiin olla, keitä olemme. Unohdimme rakastaa itseämme.

“Kuka meidät opetti niin, pysymään hiljaisuudessa kii? Jos sä viitot, huomaako kukaan? Ja kun kupla puhkeaa, kaaosta ei voi kahlita.
Mut tänään naamiot riisutaan ja koko maailma näkee sen, mitä sä kavahdit peitellen,”

Ei riittänyt tahto, ei lupaus, eikä rakkaus toista kohtaan. Mä en voinut olla sun satuprinsessa, mä olin rikki kun tavattiin, sä olit rikki vielä silloinkin kun erottiin..

“..Ja jonain päivänä se elefantti siivet saa selkäänsä. Lentää kauas pois omiensa luo..”

“..Mut lupaan vielä se helpottaa.

Vielä se helpottaa!”

Sillä kukaan ei voi rakastaa toista ehjäksi. Ei kukaan muu kuin hän, joka on rikki. Minä pystyin siihen, lopulta. Kiitos kuuluu myös sinulle.

-K-

Lisää kirjoittajalta Taivas ei oo rajana/Katri Keskinen

Tämä Hetki, on Tässä!

Toistuvasti kuulen ihmisten puhuvan, eletään hetkessä. Annetaan elämän viedä. Kellutaan ja nautitaan...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.