Katja Mattila: Elämänmuutos sydämen ääntä seuraten

Olen aina ollut kova tekemään töitä. Tein töitä myös sillon, kun opiskelin. Minulla kulki rinnakkain kaksi uraa lähes 15 vuoden ajan, kunnes seinä tuli vastaan ja elämänmuutoksen tekemistä ei enää voinut lykätä eteenpäin.

Koulutukseltani olen insinööri, Personal Trainer ja hyvinvointivalmentaja. Entinen päätyöni projektipäällikkönä kansainvälisissä tuotekehitysprojekteissa sekä liikunnan ohjaaminen olivat tukeneet toinen toisiaan, kunnes tulin äidiksi. Kaikki työt jäivät äidiksi tullessani luonnollisista syistä tauolle. En kuitenkaan osannut olla vain kotiäiti, joten jatkoin sivutoimista yrittämistä liikunnan parissa. Äitiysloman aikana opiskelin eteenpäin liikuntapuolella ja tämän myötä aloitin valmennusten tarjoamisen. Tein hieman oman yritykseni töitä, mutta suurimman osan ajasta olin kotona äidin roolissa.

Kotiäitivuosinani ja kasvaessani äidiksi aloin muuttua. Äitiys itsessään muutti elämääni valtavasti. Alkuun koitin suorittaa äitiyttä, kuten olin huomaamattani suorittanut elämääni ennen lapsia. Pian tajusin, että äitiyttä ei voi suorittaa, vaan siinä palaa loppuun ja räjähtää – kaikkea ei jaksa kontrolloida koko ajan ikuisesti. Aloin tutkiskella itseäni ja käänsin katseen sisäiseen minääni. Kuka minä oikein olen? Mitä minä haluan? Mikä on minulle tärkeää?

Tuntui siltä että minun piti lähteä tutkimusmatkalle omaan sisimpääni. Aloin etsiä tietoa, tapoja ja menetelmiä miten näihin asioihin pääsisi käsiksi. Matkustin kokoajan syvemmälle sisäiseen maailmaani. Siellä kompuroin, haparoin, opin ja oivalsin. Olin kolmikymppinen pienen lapsen kanssa kotona oleva äiti ja odotin toista lastani, kun nämä asiat alkoivat todella tapahtua. Huomasin, ettei kukaan ympärilläni ole tehnyt mitään väärää saadessaan minut tunnekuohun valtaan, vaan he olivat tulleet opettamaan minulle asioita tässä elämässä.

Tunteeni alkoivat kasvaa enkä enää ollut vain se miellyttävä, hiljainen ja asiallisesti käyttäytyvä nainen. Aloin raivostumaan, tunsin vihaa, katkeruutta ja häpeää. Kaikki kontorollointi kulminoitui tasaisin väliajoin johonkin pieneen juttuun mikä ei mennyt kuten olin suunnitellut ja siitä seurasi räjähdys. Opin kuitenkin vähitellen tutustumaan tunteisiini ja tuntemaan niitä. Hyväksymään keskeneräisyyttäni. Antamaan anteeksi itselleni ja hengittämään vapaammin.

Harjoittelin käyttämään mielen työkaluja. Tutustuin sisimpääni. Kompuroin ja kompastuin yhä uudelleen samoihin tilanteisiin tai triggereihin. Mietin miksi nämä samat asiat tulevat aina uudelleen ja uudelleen eteeni. Aloin tutkimaan ja ottamaan niistä tilanteista oppia vastaan. Harjoittelin haastavissakin tilanteissa kiittämään ja kääntämään ajatukset rakkauteen. Opettelin palaamaan omaan sydämenvoimaan, mikä oli ollut sisälläni piilossa.

Syksyllä 2017 palasin päätyöhöni projektipäälliköksi hektiseen tuotekehitysympäristöön useamman vuoden perhevapailta. Lapset olivat päiväkodissa ja minulla oli yhtäkkiä aikaa ilman heitä useita tunteja päivässä. Sain syödä rauhassa ja ajatella rauhassa. Pian huomasin, ettei kaikki kuitenkaan rullaa sujuvasti eteenpäin, kuten olin ennalta ajatellut. Eräänä iltana tein töitä tietokoneella olohuoneessa, kun lapset katsoivat televisiosta lasten ohjelmia. Yhtäkkiä 2-vuotias tyttäreni kävi hakemassa huoneestaan leikkitietokoneen. Hän asettuu tietokoneensa kanssa pöydän ääreen ja sanoi: ” Minä teen vähän töitä”. Tämä kommentti iski tajuntaani. En halua opettaa lapsille sellaista mallia elää, että vain työn tekeminen on tärkeää.

Aloin tutkia arvojani. Mikä on minulle nyt tärkeää? Mitä asioita haluan elämääni ja mitä en? Löysin ystävän avulla ns. elämän uudelleensuunnitteluohjelman ja aloin tehdä sen mukaisia harjoituksia. Ohjelman avulla kiinnitin huomiota paremmin siihen mitä todella haluan elämääni ja mitä en. Aloin luoda itselleni merkityksellisempiä asioita elämääni, mitkä tuottavat iloa ja hyvääoloa. Samalla vähentämään kuormittavia asioita, mitä en halua enää elämääni niin paljoa.

Tämä elämänmuutosohjelma oli minulle käänteentekevä. Aloin järjestellä elämääni asioita joita halusin – mm. pieni työpöytä työhuoneeseeni, parempaa hyvinvointia ja vähemmän aikaa päätöiden parissa. Olin tehnyt syksyn aikana paljon töitä ja mietin, että haluan vähentää työntekoa, joten kirjasin tämän vähennettäviin asioihin. Kerroin toiveeni pomolleni töiden vähentämisestä ja juttelin asiasta mieheni kanssa kotona. Viikon kuluttua tilanne kuitenkin kulminoitui siihen, että irtisanoin itseni ja päätin alkaa täysipäiväiseksi yrittäjäksi.

Moni varmaan hiljaa mielessään mietti minun olevan hullu, kun irtisanoudun hyväpalkkaisesta ja arvostetusta työstä. Toisaalta minusta tuntui, ettei muuta vaihtoehtoa enää ollut, kuin seurata sydämen ääntä. Halusin auttaa ihmisiä laajemmin heidän hyvinvointinsa parissa ja jakaa oppimaani eteenpäin.

Teen nykyisinkin paljon töitä, mutta teen sen sydämestä. Luotan yhä vahvemmin sydämen ääneen ja siihen että kaikella on aina tarkoitus. Ilman kaikkia käänteitä en olisi tässä, enkä osaisi arvostaa kaikkea kokemaani. Harjoittelen edelleen haastavissa tilanteissa ja mielensolmuissa eteenpäin pääsemistä ja sydämenvoimaan palaamista, sekä armollisuutta itseäni kohtaan. Mielenkiintoinen elämän matka jatkuu eteenpäin oppien ja oivaltaen, kompuroiden ja kompastuen. Valmis en ole koskaan, mutta olen riittävä tällaisena kuin olen.

Blogi tekstin kirjoittaja:
Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin erikoistunut Personal Trainer
Katja Mattila, Loving Wellness

Lisää kirjoittajalta Naiseuden Voima

Katja Mattila: Elämänmuutos sydämen ääntä seuraten

Olen aina ollut kova tekemään töitä. Tein töitä myös sillon, kun opiskelin....
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.