Imetystaipaleen jatkuminen

 

Imetys ja äiti jutuista en ole vähään aikaan mitään postaillut. Blogihan lähti liikeenteeseen vuosi sitten ajatuksesta, että kirjoittelisin aika paljonkin äitiys- ja lapsiaiheisia juttuja. Toisin kuitenkin kävi. Suunta muuttui aika pian, sillä halunnut olla avoin sille, mitä sisältäni oikeasti haluaa ulos kummuta. Kuitenkin vuoteen on mahtunut paljon lapsiaiheista asiaa mm. synnytyksestäimettämisestä, lapsen kanssa touhuamisesta sekä elämästä, jossa lapsi kulkee luonnollisesti mukanaÄiti yrittää– blogin Heidi haastoi kaikkia kertomaan omasta imetystaipaleestaan. Päätin tarttua haasteeseen ja kirjoitella hieman imetyskuulumisiani. Meillähän jatkuu vielä imetystaival, vaikka Oliver tulee parin viikon kuluttua kaksi vuotta. Alkujaan minulla oli tavoite imettää juurikin WHO:n suosituksen mukaan kaksi vuotta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tavoite ylittyy reippaasti, sillä poika ei näytä halukkuutta vieroittumiselle. On hyvä muistaa, että jos lapsen annetaan olla rinnalla lapsentahtisesti, on luonnollinen vieroittumisikä 2-7 vuotta. Harva tietää tätä ja pitääkin taaperoimetystä kummallisena.

Oliverin täyttäessä vuoden, huomasin, että itselläni  vapautui hurja määrä energiaa omiin juttuihin. Se oli aika hurja tunne, kun viimeisen vuoden oli vauva ollut oikeastaan iholla koko ajan, enkä ollut ollut hänen läheltään pois kuin pari tuntia kerralla. Jo muutama tunti omaa aikaa viikossa sai runosuonen kukkimaan ja uusia juttuja vireille. Vauvavuosi oli kaiken puolin mahtava ja voimaannuttava, mutta samaan aikaan myös erittäin sitova. Onneksi olin valmistautunut siihen henkisesti hyvin. Imetystaipaleen alku ei itselleni ollut helppo ja olen niin onnellinen siitä, että sain täysimetyksen käyntiin suurien vaikeuksien jälkeen. Olin onneksi valmis tekemään töitä ja luotin itseeni, siitä on mielestäni onnistunut pitkä imetys tehty.

Nyt kun Oliver täyttää kohta kaksi vuotta, jatkan siis edelleenkin imettämistä. Kerroin aiemmin keväällä kuinka yövieroitimme Oliverin. Oliver nukkuu yönsä ihan hyvin meidän vieressä, mutta joskus vielä pääsee yllättämään salakavalasti, jolloin herään kun poika lutkuttaa tissiä tyytyväisenä. Imettäminen on kyllä niin suloista ja antoisaa suurimman osan ajasta ja siksi sitä jaksaa, vaikka välillä onkin hermot koetuksella. On myös mahtava nähdä kuinka vilkas poika rauhoittuu rinnalle ja muutenkin nauttii siitä suunnattomasti. Kuinka voisin tälläistä iloa viedä lapselta pois? Se kannustaa minua jatkamaan imettämistä, vaikka välillä se työläältä tuntuukin.

Kaikkein parasta imettämisessä on ollut tunne siitä, että vauvaan ja lapseen saa erityisen yhteyden/siteen imetyksen aikana. Katse kontakti on 2 vuodenkin jälkeen todella syvä ja intensiivinen ja siinä on niin paljon rakkautta ja viisautta takana. Uskon, että kun jo vauvana muodostaa tälläisen yhteyden lapseensa, niin se kestää ikuisuuden.

Alla muutama kuva kuinka pari vuotta kestäneestä imetystaipaleestamme. Imetysasennot ovat vaihtuneet ja tätä nykyään tissillä olo on aikamoista akrobatiaa =D

Picture

Voi sitä onnistumisen tunnetta kun pääsimme täysimetykseen kiinni.
Picture

Oliver syntyi toukokuussa ja oltiinkin paljon ensimmäisten kuukausien aikana ulkona. Kätevää kun ruoka kulkee mukana koko ajan.
Picture

Tässä kuvassa en juuri nyt imetä mutta vähän aikasemmin kyllä. Olen julki-imettäjä, enkä juurikaan häpäile tätä itselleni maailman luonnollisinta asiaa. Muiden mielipiteistä en ota vastuuta ja kaikki saavat ajatella asiasta mitä haluavat.
Picture

“Mää syön nyt ja yritän keskittyä siihen, joten mee pois kameras kanssa!” Itse suloisuus Oliver.
Picture

Taaperoimetys on tosi erilaista kuin alle yksivuotiaan imettäminen. Poika ei millään jaksa olla paikallaan ja välillä hän on tissillä sellaisissa “asanoissa”, että itseänikin hirvittää. Sitten hän taas välillä on sellainen pikku vauva, suloinen virne kasvoillaan.Kannustan kaikkia äitejä imettämään mahdollisimman pitkään. Muistakaa, että yli yksivuotiaan imettäminen on myös vaihtoehto ja sillä on todellista arvoa niin lapsen terveydelle kuin mielellekin!

Toivoisin kommentteja sinun imetystaipaleestasi? Mitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

<3:lla
Elina

Lisää kirjoittajalta Mielen ja kehon vapaus

Millainen on menestyjä ja pystyykö sen näkemään ulkopuolelta?

Ensiksi täytyyi määritellä mitä menestys on ja annatko muiden vaikuttaa siihen miten...
Lue lisää

Ei kommentteja

  • Meilläkin nuorimmainen (kuudes lapseni) tuli maaliskuussa kaksi vuotta ja imetys jatkuu edelleen. Yövieroituksessa en ole vielä onnistunut. Ei jaksa sitä huudatusta, kun tissi toiselle niin tärkeä. Ajattelen, että vierottaa kyllä sitten itse itsensä kun on siihen valmis. Vaikka kyllähän ne omat unet siinä aika usein häiriintyy, mutta oon varmaan siihenkin jo niin tottunut. Kummallista miten taaperon imetys on muille valtava ongelma. Vähän väliä kuulee kommentteja tyyliin että Et kai sää nyt enää sitä imetä!!! Tosi ärsyttävää, mutta oon aatellu, että mitäpä se muille kuuluu. Meillä tehdään niin paljon muitakin asioita toisin ku muualla..

    • Emsku, hieno että jatkat vielä imetystä. Itse uskon, että siitä on valtavasti hyötyä lapsen tulevaisuuden kannalta. Kun asia on ihmisille vieras, eivätkä he ole nähneet että vielä taaperoakin voi imettää, niin silloin yleensä on helppo tuomita. Meilläkin tehdään moni asia erilailla mitä keskimäärin, niin en osaa edes ajatella perinteisellä tavalla. Kuljetaan omaa polkuamme ja se sopii meille erittäin hyvin =)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.