Hyi sinua selän takana puhujaa!

Olen törmännyt yllättävän usein siihen, että ihmisiä kehutaan heidän selkänsä takana. Kyllä, luit oikein! Heitä saatetaan todella arvostaa, kunnioittaa ja rakastaa, mutta sen sijaan, että tämän kertoisi heille päin naamaa, sitä hehkutetaan selän takana muille. Kun toiselle olisi mahdollisuus kertoa suoraan, ei enää löydetäkään sanoja tai ylipäätään tajuta, että myös positiivisia asioita olisi syytä sanoa ääneen. Miksi?

Itse syyllistyn tähän positiiviseen selän takana puhumiseen hävettävän usein. Löytyykö teistä lukijoista kohtalotovereita? Saatan ajatella, että onpa toisella kiva paita, uusi upea kampaus tai hän on ihan ylihyvä tyyppi, jolla on mahtavia ajatuksia, mutten tuo ajatuksiani esiin, kun siihen olisi mahdollisuus. Saatan kuitenkin jälkeenpäin pohtia asiaa ääneen jonkun muun seurassa ja tuoda kehut ikään kuin sitä kautta julki. Harmi vaan, että tällä tavalla kehut harvoin tavoittavat kohdettaan.

Kaikki tämä kuulostaa aika hassulta, sillä eikö positiivisia asioita olisi mahtava kertoa toiselle suoraan? Se ei maksa mitään, mutta molemmat saavat siitä hyvän mielen. Parhaimmassa tapauksessa se voi olla toiselle päivän paras hetki tai oljenkorsi, joka auttaa jaksamaan vaikealla hetkellä. Nykyään yritän laittaa vaikka viestin perään, jos huomaan syyllistyneeni tähän selän takana puhumiseen, jotta toinen tietäisi, että teki minuun vaikutuksen.

Haluaisin väittää, ettei muiden mielipiteillä ole elämässäni väliä. Harvemmin jätän esimerkiksi jotain tekemättä vain sen vuoksi, että joku toinen sitä paheksuisi tai pitäisi sitä huonona ideana. Herkkänä ihmisenä mietin välillä kuitenkin liikaa muiden mielipiteitä. Jään joskus jumiin jopa yksittäisiin sanoihin tai lauseisiin: mitähän se tarkoitti, kun sanoi noin? Enimmäkseen nämä pohdinnat liittyvät minuun ihmisenä. Tässä tuleekin mielenkiintoinen ristiriita pääni sisällä: minulle ei ole oikeastaan mitään väliä mitä ihmiset ajattelevat päätöksistäni tai teoistani, mutta pohdin ihan liikaa millaisia ajatuksia herätän heissä nimenomaan ihmisenä. Tämähän on suorastaan humoristista, sillä jos mietin sitä, kuinka paljon itse käytän aikaa toisten ihmisten syvimmän olemuksen ruotimiseen (= en yhtään), niin miksi joku toinen käyttäisi yhtään sen enempää aikaa pohtiakseen millainen minä olen?

Vaikka toinen olisi mielestäsi loistotyyppi, ulkoisesti upea ilmestys tai onnistunut erityisen hyvin jossain asiassa, ei hänestä itsestään välttämättä aina tunnu siltä. Me kaikki tarvitsemme joskus tsemppiä ja kehuja! Usein korviimme kantautuvat vain negatiiviset asiat, joita meistä on selän takana puhuttu, ja usein selän takana puhuminen mielletäänkin lähtökohtaisesti negatiiviseksi. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja valitettavasti nuo sanomatta jääneet positiiviset asiat voivat olla joskus oikeasti todella merkittäviä. Joskus jopa merkittävämpiä, kuin ne ääneen sanotut negatiiviset. Kun positiivisia asioita toisessa pidetään itsestäänselvyytenä, eikä niitä sanota ääneen, ja negatiiviset asiat tuodaan suoraan tai epäsuorasti julki, syntyy illuusio, ettei toinen välitä. Siitä tunteesta on vaikea päästä eroon ja luottaa uudelleen.

Pahimmassa tapauksessa positiiviseksi tarkoitetut kehut ja kannustukset alkavat kuulostaa arvostelulta ja kettuilulta, kun epävarmaa ja negatiivista ilmapiiriä on jatkunut liian kauan. Kun puhut muille ihmisille näistä tunteistasi, he ihmettelevät fiilistäsi, sillä heille tullut viesti asiasta on ollut aivan päinvastainen: heille sinua on kehuttu ja hehkutettu. Joskus tällainen positiivinen selän takana puhuminen voi siis aiheuttaa suuriakin ristiriitoja ihmissuhteissa, kun toisen viestit ja ajatukset tulkitaan väärin. Mikä voisi olla turhempaa surua, kuin menettää hyvä ihmissuhde siksi, ettei tajunnut tai muistanut sanoa positiivisia asioita ääneen?

Heitän teille tälle viikolle haasteen: kertokaa jollekin ihmiselle asia, jota hänessä arvostatte. Asia voi olla teille itsestäänselvyys, mutta vastaanottajalle sen kuuleminen voi olla kultaakin kalliimpaa.

Aurinkoa uuteen viikkoon! <3

Lisää kirjoittajalta Elämäni sisältöä

Puolimaraton meni pipariksi

Kerroin aiemmin täällä suurista suunnitelmistani juosta puolimaraton tänä syksynä. Alkukesästä suunnitelmani tuntui...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.