Homesairauden hoitomuodoista – miksi ne eivät käy jokaiselle

Haluan ottaa esille muutaman asian, jotka ovat puhuttaneet minua kuluvalla viikolla.

 

Taustaa: Homeissa haitallisinta eivät itseasiassa ole niinkään itiöt, vaan homeiden itsensä tuottamat myrkyt, mykotoksiinit, joilla ne kilpailevat elintilasta muiden mikrobien ja homeiden kanssa. Myrkylliset mykotoksiinit pääsevät hengitysilman mukana keuhkoihin ja keuhkorakkuloiden yhden solukerroksen paksuisen kalvon läpi suoraan verenkiertoon. Ja verenkierrosta kaikkialle elimistöön.

Jotkut toksiinit räjäyttävät solujen energiakeskuksia  mitokondrioita, jotkut myrkyt tuhoavat jopa aivosoluja. Toksiinit pääsevät aivo-veriesteen ohi suoraan avioihin tehden milloin mitäkin vaurioita tai haittaa. Eri toksiinit vaikuttavat kehossa yksilöllisesti ja eri tavoin: lihasuupumuksesta nivelsärkyihin ja neurologisista oireista astmatyyppisiin kohtauksiin. Ei ole leikin asia, ei todellakaan. Postauken lopussa pari syvällisempää linkkiä aiheeseen liittyen.

 

Photo by Melinda Pack on Unsplash

DNRS:stä apu jokaiselle?

No, se, mikä minua on puhuttanut, on kanadalaisen Annie Hopperin kehittämä aivojen limbisen järjestelmän uudelleenkoulutusohjelma nimeltä DNRS (Dynamic Neural Retraining System). Mediassa on ollut paljon puhetta tästä, miten jotkut ovat parantuneet täysin homeherkkyydestä sekä hajuste- ja monikemikaaliyliherkkyydestä.

Mutta. Kaikki hoitomuodot eivät toimi kaikilla. Se on fakta jo muistakin hoitomuodoista. Mikä pelittää yhdelle, ei välttämättä toiselle. Esim. migreenilääkkeet nyt vaikkapa. Joku valmiste auttaa sinua, toinen ei.

Sanoisin, että good for them, ketä on kokenut hyötyvänsä DNRS:tä. Mutta oireista poisoppiminen kouluttamalla hermojärjestelmä uudestaan ei auta mitenkään siihen, että mykotoksiinit ovat pahimmissa tapauksessa erittäin myrkyllisiä – samoin kuin tietyt kemikaalit, kuten vaikkapa biosidit (mikrobien torjunta-aineet joita käytetään monessa paikassa). Minun mielestäni on liki epänormaalia olla oireilematta tässä superkemikaalein kyllästetyssä kulutusyhteiskunnassa, kun vertaa ihmisen evoluutiota parinsadantuhannen vuoden taakse kivikaudelle. Meille ei ole kehittynyt fysiologista huippujärjestelmää käsitellä tämä määrä myrkkyjä mille suuri osa ihmisistä altistuu joka ikinen päivä mm. saasteiden, lääkeainejäämien, kosmetiikan ja rakennusmateriaalien kautta. Maksa tekee kyllä parhaansa, mutta senkään kapasiteetti ei välttämättä riitä, ja keuhkot ovat edelleen suorin reitti vaikuttaa ihmisen terveyteen. Vaikka joku hiusväripaketti on myynnissä kaupan hyllyllä, se ei mitenkään tarkoita että kyseiset kemikaalit olisivat turvallisia; päinvastoin, joukossa on karsinogeenejä eli syöpää aiheuttavia kemikaaleja, muunmuassa. Eikä kukaan tiedä miten kemikaalit reagoivat toistensa kanssa (hometoksiineista puhumattakaan).

 

Jokainen voikin itse pohtia mitä saattaa käydä, kun homeille pahasti herkistynyt opettaa aivonsa olemaan reagoimatta ja päätyy kokeilemaan rajojaan sädesientä kasvavaan taloon (sädesieni yksi ylivoimaisesti haitallisimpia ja karmeimpia homeita mitä on olemassa). Niin. Lanssikeikka saattaa siinä olla edessä.

 

Tiedän, ettei asia ole näin mustavalkoinen, ei tietenkään. Mutta minua henkilökohtaisesti mietityttää, miten käy, kun homesairauden sekä MCS:n (monikemikaaliyliherkkyyden) väitetään johtuvan siitä, että aivot ovat virittyneet yliherkiksi reagoimaan pienimmillekin ärsykkeille, että kyse on nosebo -ilmiöstä. Ei. Molemmat ovat fyysisiä sairauksia, jotka johtuvat siitä, että sairaat rakennukset sairastuttavat. Minä en koe olevani sairas, vaan nimenomaan sairaat rakennukset sairastuttavat minut. Sen huomaa, kun pääsen oleilemaan edes pari päivää terveessä paikassa; puhkun energiaa, hehkun elinvoimaa ja olen maailman onnellisin. Altistuessani olo on jotain ihan toista.

 

Mutta kuten sanottu, eri ihmisille sopii eri jutut. Toki jos asuu jo terveessä kodissa, voi menetelmä olla hyödyksi kun ei altistu jatkuvasti. Mutta näin asunnottomana, kuten itse olen, en halua oppia olemaan reagoimatta, etten mene taas sairaalakuntoon mykotoksiineista (siinäkin ollut).

Toinen mitä DNRS:llä ei voi selittää, on esim. syöpäkasvaimet. Eräällä työpaikalla ilmeni paljon syöpiä työntekijöillä, eikä homeongelmaa myönnetty työnantajan taholta. Oikeuteen meni se keissi. Eipä ajattelemalla saa kasvaimia pois ihan noin vain. Toinen on se fakta, että tietyt kemikaalit aiheuttavat keuhkorakkuloiden värekarvojen lamaantumista. Kun värekarvat eivät toimi, myrkyt jäävät keuhkorakkuloihin aiheuttaen jopa arpikudoksen muodostumista tulehtuneisiin rakkuloihin. Eipä sitäkään pysty ajattelemalla muuttamaan tai välttämään. On tilanteita joissa DNRS varmasti toimii ja tilanteita, joissa se ei ole kovinkaan hyödyksi kokonaiskuvan kannalta. Jokainen miettikööt itse. Jännää on, että DNRS:stä ei ole julkisuudessa tullut muita kokemuksia kuin pelkkää hehkutusta. Sisäpiirissä kuulee sitten niitä muitakin tarinoita. Lisää erinomaista tietoa homeista ja siivouksessa käytettävistä kemikaaleista ja niiden vaikutuksista tässä seminaarissa.

Kuva: Photo by Josefa Holland-Merten on Unsplash

Entä eteeriset öljyt?

Toinen, mikä minua puhuttaa, on eteeriset öljyt. Joo, jotkut ovat voineet saada apua, mutta hajuherkkänä olisin äärimmäisen varovainen mille altistan itseäni. Jo ystävän käyttäessä vaivihkaa teepuuöljyä oltuani hänen luonaan, sain astmatyyppisen rajun hengenahdistusreaktion. Ja ystäväni käytti öljyä toisessa huoneessa! Niin herkkä hajuaisti voi olla. Tai että haistan vastaantulevien ihmisten vaatteista, mitä pesuainetta hän käyttää. Ihan arkipäivää minulle ja monelle herkälle. Siinä ei välttämättä ole paras idea alkaa nuuskia voimakkaita eteerisiä öljyjä, jotka vaikuttavat myös hormoneihin. Tietysti on yksilöllistä, tämäkin. Minulle öljyt eivät kuitenkaan toistaiseksi käy, olkootkin vaikka kuinka luomuja tai luonnollisia. Ei käy, kuten eivät mitkään muutkaan hajusteet tai hajuvedet. Herkille keuhkoilleni siinä ei ole eroa. Toki testaa itse, miten sinulle sopii. Vaurioituneet keuhkot eivät silti ole sama asia, vaan voivat reagoivat herkästi ärsyttäviin kaasumaisiin aineisiin.

 

Kuuntele kehoasi ja intuitioasi

Vaikka joku onkin saanut apua jostain, täytyy huomioida että se ei ehkä käy kaikille. Toiseksi, jos henkilö on ollut pitkään homekierteessä, hän todennäköisesti on jo selvittänyt paljon mahdollisia hoitomuotoja 🙂 Herkkyys on niin piinaava, että se ajaa väkisinkin etsimään vaihtoehtoista tietoa. Piirit ovat myös aika pienet loppuviimeksi, ja tieto leviää äkkiä herkistyneiden vertaistukiryhmissä. Eli vaikka sinä kuulisit jostain ensimmäistä kertaa, etenkin median kautta, on homeherkkis todennäköisesti jo kuullut siitä sisäpiirin kautta yli puoli vuotta aiemmin jopa. Joskus on siis parempi olla hiljaa, kaikella rakkaudella 🙂 Tämä pätee myös muihin elämän aiheisiin ja muistutus myös itselleni. 😀

 

Tottakai ihmiset haluavat hyvää ja tahtovat auttaa, I know. Minäkin. Mutta kun kyselyjä ja tuputtamista “Hei ootko kuullut tästä? Vois auttaa suakin!!!” tulee joka tuutista, alkaa tällainen pohjimmiltaan hyvin ystävällinen ja pitkäpinnainenkin tyyppi olla jo hiukan kestokykynsä rajoilla. Kaikella rakkaudella, edelleen. <3

Kyllä, mä olen jo kuullut näistä molemmista menetelmistä jo keväällä ja etsinyt jo sitä ennen itselleni muita parhaiten sopivia menetelmiä sekä löytänytkin mulle toimivia. Pyrin pitämään avoimen mielen kaikessa, mutta käytän kaikki ideat ensin sulatellen intuitioni kautta. Kiitos siis että ajattelit minua, mutta en koe että haluan edes kokeilla. Mä menen täysin vaistoni ja intuitioni varassa, ja tällä hetkellä se varoittaa molemmista postauksessa käsitellyistä menetelmistä. Ei, ei nyt. Puolueettomuuden vuoksi ehkäpä testaan joskus, mutta niin kauan kun intuitioni pistää vastaan, en ole kokeilemassa. Ennenkaikkea tärkeintä on kuunnella juuri omaa kroppaa, omaa kehoa ja sen täysin omaa viisautta, mitä kukaan muu, ei kukaan, voi ikinä korvata millään järjen ajattelulla.

 

Kuuntele siis aina ensisijaisesti kehoasi ja vaistoasi, intuitiotasi.

Sitä omaa hiljaista sisäistä ääntäsi, joka ei puhu sanoilla.

 

[P.s Lisää tietoa hometoksiineista tällä 3 min videolla ja pidemmin tällä videolla.

Lisää tietoa kemikaaleista mainiosta Kemikaalikimara -blogista.]

Lisää kirjoittajalta Valon tytär/Maria Tuominen

Nukkumisesta ja sisäilmaoireista

Herään krapulaisena ja mietin, että ikkuna pitäisi avata. Ei jaksa. Edellisenä yönä...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.