Entä, jos eron tarkoitus onkin transformoida sinut?

Ehkä hassua, kun kirjoitan tästä asiasta niin nopeasti oman eroni jälkeen. Mutta toisaalta tunnen ja tiedän, että olen valmistautunut asiaan jo pidempään. Meidän tarina, sen alku ja loppu oli kirjoitettu tähtiin. Voi kuulostaa hullulta, ja varsin surulliselta. Mutta fakta on, että me molemmat, olimme priorisoineet elämässämme oman kasvun ykköseksi jo ennen, kuin aloimme olemaan. Parisuhde palveli aikansa myös molempien henkilökohtaista kasvua. Kunnes se tuli pisteeseen, jossa se ei enää palvellut.

Meidän tehtävämme (puhun nyt siis itsestäni ja ex-kumppanista – ehkä sinustakin) on kasvaa täyteen potentiaaliimme, aidoksi, kokonaisiksi, vapaiksi itseksemme. Se on meidän lahja ja siunaus tässä ajassa, että se ylipäänsä on mahdollista. Kaikki kunnioitus, arvostus ja kiitollisuus meidän äideille ja isille, edeltäville sukupolville, jotka ovat raivanneet tietä. Jokaisen elämänpolulla on oma tehtävänsä. Meidän tehtävä on tämä – olla muutos. Se ei toki ole helppoa. Se on kaikkea muuta. Mutta se on kuitenkin sen arvoista.

Meidän tehtävämme ei ole pitää koossa väkisin sellaisia rakenteita, jotka eivät palvele kehitystämme. Jos voimme huonosti esim. parisuhteessa, ei ole sen arvoista olla siinä. Ei tapojen tai tottumusten vuoksi, ulkopuolisen paineen eikä vain lasten vuoksi. Meidän sukupolvemme tehtävä on pyrkiä terveeseen itsekkyyteen, laittaa oma hyvinvointi edelle, vapautua uhriutumisen ja tyytymisen malleista. Pyrkiä henkilökohtaisessa elämässä parempaan ja muuttaa täten maailmaa.

Joskus ja oikeastaan melko useinkin muutos tapahtuu meissä erilaisten konfliktien kautta. Se voi olla sairastuminen, burn out, onnettomuus, työtilanteen muutos, ihmissuhteissa tapahtuva merkittävä asia…jokin, joka saa sinut pysähtymään ja kyseenalaistamaan sen, millä pyörillä elämääsi kuljetat. Opittu ja yleisempi tapa on jäädä vastoinkäymisen tullessa surkuttelemaan, sinne uhrin asemaan. Kun taas se malli, joka edistää ihan kaikkea kehitystä on nähdä tilanteen tarkoitus toisesta näkökulmasta. Kulmasta, jossa ymmärrämme oman muutosvoimamme – ja jokaisessa tilanteessa voi olla myös positiivinen mahdollisuus.

Tämä ei toki tarkoita sitä, että aivopesisimme itseämme positiivisilla mantroilla, kun jokin todella järisyttää elämäämme. On täysin inhimillistä ja täysin oikein kokea tunteet, joita tilanne herättää. Hetkellisillä vastoinkäymisillä ravisutamme sisäistä pakettiamme, joka normaalielämässä on usein liian staattisessa tilassa. Tunteiden tunteminen on hyväksi, vaikka ne olisivat ns. epämukavia tunteita. Meidän tulee ymmärtää, että ottaessamme epämukavat tunteet vastaan, sen sijaan, että pakoilisimme niitä, voimme aidosti vapautua niistä ja kääntää haasteen positiiviseksi. Jopa voimaantua.

Tuskin on sattumaa, että käydessäni läpi omaa tilannettani, eron nostattamia tunteita, sain sähköpostia, jonka aihe oli: The gift of radical heartbrake: Opening to truly unconditional love”. Näin maailmankaikkeus auttaa, kun olemme oikealla tiellä.

Tämän katsottuani, ja intuitiotani kuunnellen olen vakuuttunut siitä, että tämä tilanne todella on tuotu täysin tarkoituksenmukaisesti ja täysin oikeassa vaiheessa oman kasvuni polulle. Sillä minun oli aika nostaa tietyt tunteet pinnalle käsittelyyn. Sellaiset, jotka ovat vielä esteenä sille, että voisin olla kokoNainen. Nämä tunteet liittyvät loukatuksi ja hylätyksi tulemiseen sekä syyllisyyden kokemiseen. Siihen, kun vaan sattuu, sinne sydämeen. Kun joku toinen satuttaa sinua. Nämä ovat harvinaisen tuttuja monelle naiselle, mutta miksi ei minulle?

Elämä, Jumala, Suurempi voima ja tarkoitus, Maailmankaikkeus antaa meille jokaiselle oman pelinappulan tässä elämän pelissä. Minä olen saanut / valinnut roolin, jossa olen joutunut satuttamaan ihmisiä selvästi enemmän kuin olen ollut se, jota on satutettu. Olen siis luullut, ettei minuun ole sattunut, vaikka todellisuudessa, olen vain jäädyttänyt osan itsestäni, että en joutuisi tuntemaan tuskaa. Olen jäädyttänyt sen osan silloin, kun minua on sattunut.  Tämän tunnetasolla voimakkaimman ensisuhteen jälkeiset parisuhteet (joita on useampi) ovat toimineet jonkinasteisina laastareina, palvelleet pinnallisia tarpeitani suojelleen syvempiä, haavoittuvaisia osiani.

Siispä. Vaikka olen satuttanut muita, olen satuttanut ensisijassa itseäni. En ole pystynyt antamaan itselleni myötätuntoa sille osalle, joka on heikko, vaan olen kasvattanut sen päälle kuoren. Vasta viimeisimmässä suhteessa pystyin avaamaan syväjäädytetyt, herkimmät osani ja päässyt käsiksi feminiiniseen voimaan. Lähes pakonkin edessä, olen tutustunut omiin heikkoihin lenkkeihini ja oppinut askel askeleelta antamaan niille pimeässä olleille puolilleni hyväksyntää. Oppinut rakastamaan herkkyyttäni ja ruokkimaan sen olemassa oloa.

Ei varmaan ole myöskään sattumaa, että viimeisen vuoden aikana, muutamat ihmiset ovat asettaneet minulle rajat. Se on satuttanut ja valmistellut minua. Viimeisin ja kaikkein rajuin rajanveto tuli omalta rakkaaltani. Meidän suhteemme yksi tarkoitus paljasti itsensä: minun tehtävä oli “tulla satutetuksi” ja kasvaa tunteiden kohtaamisen kautta omaan voimaani, kun taas miehen tehtävä oli tehdä “miehen teko” ja tehdä päätös kerrankin oma itse edellä.

Ei varmaan ole myöskään sattumaa, että viime päivinä, minuun oltiin yhteydessä erääseen kauan sitten tapahtuneeseen menneisyyden tapahtumaan liittyen. Sellaiseen, joka nosti minussa NYT esiin voimakkaan tunnereaktion ja pystyin vihdoinkin ymmärtämään tunnetasolla, miten olin kohdellut erästä ihmistä. Tunsin voimakasta surua ja siinä samalla annoin itselleni anteeksi. Olen toiminut aikoinani niin, kuin olen pystynyt. Sillä kapasiteetilla, sillä tietoisuuden tasolla. Nyt olen aikuinen, jonka ei tarvitse enää suojella itseään. Nyt olen aikuinen, joka uskaltaa heittää kuoret menemään ja olla kokonainen.

Silti, olen pahoillani kaikesta, jossa olen satuttanut sinua. Nyt tiedän. 

Menneisyys seuraa meitä jatkuvasti, vaikka se ei määritäkään meitä. Meitä johdatetaan tilanteisiin ja ihmisten luo, jotka voivat herätellä meitä näkemään se, mitä joskus olemme piilottaneet. Saamme aina uuden mahdollisuuden, sillä elämä on armollinen. Mitä tarkkaavaisempia olemme ja opimme ensisijassa antamaan itsellemme myötätuntoa kokemastamme, sitä nopeammin voimme ymmärtää, mitä meidän tulee oppia tai tehdä.

Oman menneisyyden lisäksi, käsittelemme myös oman sukumme asioita ja kollektiivisia asioita. Kun eheytämme itsemme, eheytämme aina myös kollektiivia ja vaikutamme omaan lähipiiriimme. Vastoinkäymiseltä tai haasteelta tuntunut asia voi todellakin olla siunauksesi, vaikka se ei sillä hetkellä siltä tunnu. Omalla kohdallani olen todistanut sen jo monta kertaa. Lapset, kaikkien haastavien hetkien kanssa ovat kuorineet minusta esiin todellisemman. Samoin tämä ero ja sen nostattamat asiat. Olemmekohan todellisuudessa vain maailmankaikkeuden pelinappeja, joita siirrellään tuolta jostain. Siltä välillä tuntuu, että kyse ei todellakaan ole vain minusta ja minun elämästä.

Myös ero tai mikä vaan vastoinkäyminen voi transformoida sinut. Löydä voimaannuttava merkitys asioille. Löydä voimaannuttavaa tukea matkasi vaiheessa. Maailmankaikkeus auttaa sinua aina, kun seuraat omaa elämänpolkuasi. Jotain tällaista taidettiin mainita Alkemisti – kirjassa <3

Rakkautta matkallesi <3

Heidi

Liity postituslistalle ja saat paluupostina: Löydä Naisen voima –  7 Tapaa vapauttaa oksitosiinia juuri nyt


Lisää kirjoittajalta Nainen Vol. 2 / Heidi Harju

Manifestoi unelmiesi elämä (updated)

Oletko selkeyttänyt itsellesi, millaista elämää haluat elää? Mitkä ovat todellisia unelmiasi? Muistatko...
Lue lisää

2 Kommenttia

  • Aivan mahtavaa tekstiä. Sellaista, mitä olen ajatellut itselleni tapahtuvan sillä erotuksella, että vaihdetaan nainen -sanan kohdalle sana ihminen.
    Jokainen ihmissuhde, lyhytkin tai keskustelu, sana tai ajatus vie eteenpäin minua ja sinua kaikkeuden valtavan suuressa kokonaisuudessa. Kaikki olemme tärkeitä, rakastettuja ja täydellisiä osasia kokonaisuudessa nimeltään elämä, jossa tärkeää ja oleellista on syntymä ja kuolema, kehitys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.