PINJA UOTILA: Miten elämä lausutaan?

Alaston

K:

On aamuja, joina jokainen solun murto-osanen värähtelee helppoa, vilpitöntä elämäniloa, tasaista turvantunnetta. Kun sellaisena aamuna vilkaisee peilistä, saattaa silmissään huomata pienen kimalluksen. Se on muistutus siitä, että olen itsekin tähti,…

Iholla

K:

Vartaloani peittää maidonvalkea, pisamin koristeltu iho. Siellä täällä pieniä naarmuja, mustelmia ja muita elämänmerkkejä, haalenevaa historiankirjoitusta. Makaan pellavaisilla lakanoilla saunasta puhtaana ja raukeana ja annan sormieni liikkua hiljaa omalla pinnallani….

Tuuliviirin tunnustuksia

K:

Minun sielullani on jatkuva ikävä. Se huokailee unelmieni tahdissa ja kipinöi, humahtaa toisinaan kurittomina leiskuviin ilmiliekkeihin. Koko olemukseni janoaa jatkuvaa uutta, silmien aukaisemista vieraassa kaupungissa, kylmät väreet nostattavia sointuja, siveltimenvetoja,…

Kesyttämätön

K:

On varhainen itsenäisyyspäivän aamu, eikä kello ole vielä ehtinyt lyödä viittä. Painan päälle kahvinkeittimen, pukeudun toppatakkiin ja kumisaappaisiin ja astun koiran kanssa ulos ulko-ovesta. Lempeä pakkasilma syöksyy ensimmäisen hengenvedon mukana…