KATRI: Taivas ei oo rajana

Tämä Hetki, on Tässä!

K:

Toistuvasti kuulen ihmisten puhuvan, eletään hetkessä. Annetaan elämän viedä. Kellutaan ja nautitaan siitä, mitä elämä milläkin hetkellä eteen tuo. Heittäydytään! Tartutaan tilaisuuteen. Mutta mitä tämä kaikki konkreettisesti tarkoittaa? Elä hetkessä! Itse…

Valon puolella

K:

Valitsin jo aikoja sitten, tien syvempään itsetuntemukseen. Se matka ei ole helppo ja kun jotain aloitan, haluan viedä sen loppuun. Itsensä rakastaminen, hyväksyminen ja itsenä itselleen tietoisena oleminen, on pitkän…

Vapautuminen

K:

Annan kirjan sivujen lipua hiljaa sormieni lomitse lopusta, alkuun. Silmieni edessä vilisee muistot, muistot menneistä unelmista, haaveista, jotka eivät toteutuneet: Suhteista, jotka eivät kestäneet. Niin monesti rikki revitty, haavat avattu….

Minun valintani.

K:

Minä pidän makeasta, suklaasta, karkeista, mokkapaloista ja jäätelöstä, erityisesti suklaajäätelöstä. Mutta, makea ei ole kovin hyväksi keholle. Mielelle, ehkä, mutta vain silloin tällöin. Itse en tarvitse montakaan karkkia, kun alan…

Kohti Lepoa

K:

Jokainen muutos tarvitsee pysähdyksen, ennen kuin se on sisäistetty, opittu, hyväksytty. Viimeinen vuosi elämästäni on ollut täyttä muutosta, jatkuvaa muutosta. Kuin istuisin junassa, joka on jatkuvassa liikkeessä. Sitäkö tämä elämä…

Heinäkuu!

K:

Kun kymmenen kuukautta, sitten sain nilkkaani rasitusmurtuman. En halunnut kuulla kehoni viestiä, PYSÄHDY! Minulla ei ollut aikaa sellaiseen, pysähtymiseen. Oli kiire, oli pelkoja, oli vielä matkaa tehtävänä, ennen kuin pystyin…

Muutoksen aika.

K:

Tänä päivänä minun kehoni viesti on voimakas, se kertoo minulle, ettei mikään minussa enää jaksa suorittaa nykyistä arkea. Minulle on täysin selvää, että muutoksen on tultava. Arjestani oli tulossa suorittamista. Heräsin jokainen päivä turhautuneena,…

Hengitän, Pysähdyn, Olen!

K:

Lepään hiljaa paikoillani. Makaan ruohikolla, aurinko paistaa. Minä säteilen kilpaa polttavan auringon kanssa, kirkas valo tulvii ympärilläni. Tuuli hivelee ihoani ja annan itselleni luvan levätä, tuulen tuiverruksen hellässä syleilyssä. Upotan varpaani ruohikon sekaan,…

Usko lapsuuden

K:

Viime viikot olen ollut tietoisessa unessa. Olen tiedostanut kaiken, mitä ympärilläni tapahtuu, olen kellunut elämän virrassa, antanut asioiden olla ja tapahtua omalla painollaan. Hyväksymällä tämän tilanteen ja olemalla vain tässä…

Lapsonen maan

K:

Katson sineen taivaan, tähti kirkkain sua. Taas mä pyynnöin vaivaan, ohjaa kotiin mua. Keväällä 2017 sain ennusteen; “Juna tulee lähtemään liikkeelle, kun uskallat sulkea oven takanasi. Sen jälkeen juna pysähtyy…

Kuussa tuulee

K:

Yhtäkkiä havahdun ja ymmärrän, olen kirjoittanut oman matkani. Ja ajautunut sen myötä, istumaan ja huutamaan pimeään eteiseen. Vaikka olen lukenut ja toistanut itse lukemiani sanoja. Kirjoittanutkin niistä, en vain ole…

Aamunkoi

K:

Pimeintä on aina ennen aamunkoittoa, voisiko aurinko jo nousta? Sisälläni soi repeatilla Apulannan kappaleesta “Odotus” vain yksi kappale: Tahtoisin näyttää sulle auringon, kantaa sut taakse mustan verhon. Sun täytyy vaan…