Luulin, että olisin valmis elämään uutta elämää, pysähtymättä suurien muutosten jälkeen. Toisin kävi, maailma pakotti minut pysähtymään. Onneksi maailma tarjosi aikaa ja aikaa minä tarvitsin. Kunnes vihdoin, olin valmis jatkamaan…
Niin monet kerrat, olen käynyt sen keskustelun itseni kanssa. Mitä haluan? Mikä on oikea suunta? Ja miksi en löydä sitä? Mitä en huomaa? Mitä en kuule? Ja kumminkin koko ajan…
Katson sineen taivaan, tähti kirkkain sua. Taas mä pyynnöin vaivaan, ohjaa kotiin mua. Keväällä 2017 sain ennusteen; “Juna tulee lähtemään liikkeelle, kun uskallat sulkea oven takanasi. Sen jälkeen juna pysähtyy…
Yhtäkkiä havahdun ja ymmärrän, olen kirjoittanut oman matkani. Ja ajautunut sen myötä, istumaan ja huutamaan pimeään eteiseen. Vaikka olen lukenut ja toistanut itse lukemiani sanoja. Kirjoittanutkin niistä, en vain ole…
Mä odotin ja toivoin, mä uskoin ja halusin antaa kaikkeni. Vaikka sydämessäni tiesin, sä et voisi rakastaa mua sellaisena kuin mä oon. Sä, et nähnyt mua, niin kuin mä näen…
Pimeintä on aina ennen aamunkoittoa, voisiko aurinko jo nousta? Sisälläni soi repeatilla Apulannan kappaleesta “Odotus” vain yksi kappale: Tahtoisin näyttää sulle auringon, kantaa sut taakse mustan verhon. Sun täytyy vaan…
Kun, joka aamu aloitat päivän samalla tavalla; naama nätiksi, hiukset suoriksi, kahvinkeitin päälle. Vitamiinit naamaan ja puuro mikroon. Joskus se alkaa tuntumaan samalta, kuin mitä syöt. Puurolta! Ja kun alkaa…
Herään ennen kellon soittoa, loikoilen tai ennemminkin lojun sängyssä vielä hetken. Aivan hiljaa, ettei vieressäni oleva pieni neito herää. Siirryn hiljalleen vessaan ja istahdan posliinille. Muistan unen, jossa lappasin paskaa…
|
Lue lisää Katrista! |
