Antaa tuulla vaan

Näin vuoden päätteeksi tulee mietittyä edellistä vuotta ja mitä kaikkea se on sisältänyt. Silloin voi katsoa tapahtumia jatkumona ja miettiä mihin kaikki tapahtumat ovat lopulta johtaneet. Ja samalla kohdistaa katseensa tulevaan, uuteen vuoteen. Itselleni tämä vuosi on ollut monin tavoin raskas, mutta myös erittäin antoisa. Tällä hetkellä tunnen oloni väsyneeksi, mutta onnelliseksi. Juuri nyt tuntuu siltä, että kaikki on hyvin. Ei siksi, että asiat olisivat juuri niin kuin haluaisin vaan siksi, että hyväksyn elämäni nyt tälläisenä. Näen sen kaiken hyvän, mitä minulla on tässä hetkessä. Tunnen etten tarvitse mitään muuta nyt, tämä riittää ja tiedän muutoksen olevan edessä. Muutos on aina edessä ja se on aina osa elämää.

Olen odottanut kärsimättömästi muutoksen tapahtuvan itsessäni ja elämässäni, muutoksen johonkin parempaan. Mutta nyt näen, että muutos on jo tapahtunut. Se elää meissä aina ihan itsestään halusimme sitä tai emme. Eikä muutosta voi pakottaa tapahtuvaksi samantien. Useimmiten muutos vie aikaa ja tarvitsee paljon toistoa ja lopullinen muutos usein tapahtuu huomaamattamme. Jos mietin elämääni, se on ollut jatkuvaa muutosten syklittelyä. Nyt tätä pohtiessani tajuan miten viimeiset viisi vuotta ovat olleet kokonaisuudessaan suurta muutoksen aikaa. Ihan huomaamattani olen muuttunut ihan valtavasti. Oikeastaan voisin sanoa olevani aivan eri ihminen kuin viisi vuotta sitten.

Viisi vuotta sitten viimeisin parisuhteeni päättyi ja koko tämän ajan sen jälkeen olen ollut yksin. Siinä mielessä yksin, etten ole seurustellut kenenkään kanssa sen jälkeen. Olen kaivannut viereeni toista ihmistä ja toisinaan tuntenut olevani maailman yksinäisin ihminen. Mutta tämä kaikki on ollut tarpeellista enkä todellisuudessa ole kärsinyt yksinäisyydestä. Olen matkustellut, olen tutustunut uusiin ihmisiin, olen kokeillut uusia asioita. Jotkin ihmissuhteet ovat päättyneet, jotkin ovat kestäneet vain lyhyen hetken, mutta myös uusia suhteita on syntynyt tilalle. Olen löytänyt elämääni ihmisiä, joita voisin kutsua hengenheimolaisikseni. Ja kaikki tämä on auttanut siinä, että olen myös löytänyt itsestäni ihan uusia ulottuvuuksia.

Nyt näen selvästi, että ne siemenet mitkä minuun on kylvetty näiden vuosien varrella, ovat alkaneet hiljalleen kukkimaan. Näen ettei mikään todella ole turhaa, mikään elämässäni ei ole tapahtunut syyttä. Kaikki vaikeudet mitä olen elämässäni kokenut, ovat vain kasvattaneet minua. Ne ovat auttaneet hyväksymään elämän eri puolia. Ne ovat auttaneet näkemään mikä on minulle tärkeää ja millainen ihminen todella olen. Ne ovat tehneet minusta nöyremmän, elämää kunnioittavamman. Kunnioitan elämää ja hyväksyn sen tosiasian, etten pysty sitä täysin kontrolloimaan. Voin vaan antaa elämän virrata ja kulkea siinä sen kannattelemana, luottaen siihen. En väitä olevani tässä vielä mestari, mutta olen oppimassa tätä asiaa. Alan pikku hiljaa sulautumaan tälle totuudelle.

Välillä tuntuu kuin mikään ei koskaan muuttuisi, kuin sitä vain junnaisi paikallaan ikuisesti. Mutta se ei ole totta. Muutos tapahtuu hitaasti, mutta varmasti. Jatkuvasti. Se on elämän luonne. Elämä on yhtä kuin jatkuva muutos. Usein muutos myös pelottaa ihan älyttömästi. Sitä yrittää estää tapahtumasta, koska tuntematon pelottaa. Ajan kuluminen ja vanheneminen on pelottavaa, mutta sitä ei voi estää. Jos yrittää pysäyttää ajan, yrittää pysäyttää itse elämän. Muutos on tarpeellista ja muutos on lopulta aina hyväksi. Jos mietin mitä kaikkea on muuttunut tämän vuoden aikana, se kaikki on lopulta kääntynyt hyväksi. Se mikä aluksi näytti aivan kauhealta katastrofilta, onkin nyt oikeastaan hyvä asia.

Silloin kun luulet olevasi aivan jumissa, muista, että mikään ei ole ikuista. Kaikki muuttuu ajallaan. Joskus ne siemenet itävät vain hieman pidempään ja kasvu tapahtuu hiljattain. Ja silloin kun pelkäät muutosta etkä haluaisi sen tapahtuvan, muista, että muutos on väistämätöntä ja erittäin tarpeellista. Et voi tietää mitä tuo muutos tuo tullessaan, ehkä se onkin vain hyvä asia. Ehkä se tuokin elämääsi jotain paljon parempaa. Anna muutokselle mahdollisuus.

Uusi vuosi on taas alkamassa ja minulle se tarkoittaa sitä, että muutos on yhä selvemmin edessäni. En tiedä vielä mitä tuleva vuosi tuo tai mihin suuntaan lähden kulkemaan. Mutta tiedän, että aion kohdistaa katseeni uusiin suuntiin. Otan vastaan elämän tuomat muutokset ja kuljen kohti uutta ja tuntematonta uteliaana ja hieman peläten. Kuitenkin enimmäkseen olen innokas, sillä tiedän, että kaikki uusi mitä eteeni tulee johtaa lopulta johonkin hyvään. Olen valmis elämän uusiin käänteisiin ja sen tuomiin uusiin oppeihin. Annan muutoksen tuulen puhaltaa lempeästi vasten kasvojani ja nautin sen tuomasta raikkaudesta. Sanon elämälle, että antaa tuulla vaan!

Lisää kirjoittajalta Kaikki värini/Saana Repo

Antaa tuulla vaan

Näin vuoden päätteeksi tulee mietittyä edellistä vuotta ja mitä kaikkea se on...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.