ÄITIHAAVA, ANTEEKSIANTO

Sain eilen ehkä elämäni yhden tärkeimmistä oivalluksista. Olen kantanut elämäni äitiini liittyvää kipua sen takia että olen kokenut saavani hänen kautta hylätyksi ja torjutuksi tulemisen kokemuksia ihan vauvasta tähän päivään saakka. Olen kantanut omassa kohdussani ja sakraalichakran alueella vihaa ja jopa katkeruutta häntä kohtaan, miksei hän kyennyt olemaan minulle läsnä ja miksei hän pystynyt rakastamaan minua niinkuin olisin ansainnut ja tarvinnut. Olen kysynyt kysymyksiä, miksi hän kääntyi pois lapsena kun olisin häntä tarvinnut tai halunnut jakaa ilojani tai surujani? Miksi minua ei hyväksytty sellaisena kuin olen? Miksi koin uudestaan ja uudestaan jääväni yksin ilman tukea ja kannustusta? Paljon kysymyksiä, paljon tunteita ja paljon kokemuksia hylätyksi tulemisesta.

Olen huomannut että olen kantanut kohdussani esiäitien vihaa, häpeää, katkeruutta ja surua. Olen kantanut esiäitieni ja äitini riittämättömyyden tunteita ja pelkoja ja samoin olen kantanut miesvihaa kohdussani. Koska olen nähnyt vierestä, kuinka kun miehet kohtelevat naisia huonosti, niin naiset muuttuvat vihaisiksi ja katkeriksi ja tuomitseviksi miehiä kohtaan. Tämä sukupolvien kierre jatkuu niin kauan kuin se lopetetaan!

Sain oivalluksen ja kaikista tärkeimmän syyn, opetuksen miksi olin suhteessa narsistin kanssa. Tämä suhde peilasi minulle suhdettani sekä isääni, että äitiini. Tämä suhde, tämä ihminen herätteli minussa lapsuuteni traumat täysin pahimmalla tavalla pintaan, jotta oikeasti ne kohtaan täysin. Se kokemus, että kohtasin itse suhteessani henkistä ja fyysistä väkivaltaa oli erittäin merkityksellinen opetus, niin tärkeä!

Koska nyt pystyn vihdoin näkemään suhteeni kautta sen, että miksi oma äitini ei pystynyt olemaan läsnä, miksi koin ne useat torjutuksi ja hylätyksi tulemisen tunteet ja kokemukset, miksi syyti ja tuomitsin häntä siitä ja siitä että hän muutti 400km päähän kun olin teini-ikäinen ja häntä olin tarvinnut ja kuinka olen kärsinyt siitä kun olen kantanut vihaa ja anteeksiantamattomuutta häntä kohtaan. Minähän siitä kärsin joka sitä vihaa kannan kohdussani ja muualla sisimmässäni.. ei kukaan muu..

Tajusin, että kun äitini on kohdannut ja kärsinyt isäni fyysisesti ja henkisesti väkivaltaisesta käytöksestä, niin tottakai hän kärsi siitä, tottakai hän koki syvää surua, vihaa, raivoa, häpeää, syyllisyyttä, pelkoa, masennusta. Jos kokee henkistä ja fyysistä väkivaltaa omassa suhteessa ja yrittää siinä samalla pitää huolta neljästä lapsesta ja talosta, niin kukaan täällä maan päällä oleva ei ole täydellinen ja jaksa kaikkea, joten vihdoin löysin syvältä sydämestäni aitoa myötätuntoa ja ymmärrystä äitiäni kohtaan. Hän ei tarkoittanut minua hylätä eikä torjua, eikä aiheuttaa minulle yhtikäs mitään kipua, ei hän halunnut koskaan että minä kärsin aikuisuuteen saakka. Hän kärsi itse, hän oli kärsinyt lapsena alkoholisti vanhemmista ja ehkäpä jopa väkivallasta, hän vaan jatkoi tätä sukupolvien kierrettä menemällä naimisiin ihmisen kanssa, jonka kanssa koki väkivaltaa. Ja oman sisäisen kärsimyksen ja traumojen takia hän ei vaan kyennyt olemaan läsnä minulle ja antamaan rakkautta minulle, kun hänen sisällään rakkaus oli kadoksissa.

Pystyin nyt aidommin kuin koskaan ennen antamaan anteeksi äidilleni, nyt tiedän että hän todella teki parhaansa ja nyt ymmärrän häntä, sen ansiosta et itse koin väkivaltaa, se oli suhteeni tarkoitus:

että voin antaa anteeksi äidilleni sekä itselleni, vapautua menneisyydestäni ihan kokonaan anteeksiannon ja rakkauden kautta, ja lopettaa sukupolvien väkivallan kierre ihan KOKONAAN JA LOPULLISESTI. Sen minä onnistuin tekemään lopettamalla itse suhteeni, päästämällä irti uhriroolista ja tuomitsemisesta, ja antamalla anteeksi.

Koen, että kun yksi ihminen päättää ettei jatka sukupolvien väkivallan kierrettä, niin se auttaa myös omaa sukua valtavasti paranemaan, mutta myös kollektiivisesti autan nyt muita naisia tekemään tämän saman: ottamaan oman voiman takaisin ja löytämään rakkautta itseään kohtaan jotta nainen, äiti voi opettaa omille lapsille, kuinka rakastetaan omaa itseään ja muita terveellä ja kauniilla tavalla, ja kuinka pidetään huolta itsestä ja kuinka asetetaan rajoja ja kuinka kaltoinkohtelua ei pidä keltään sietää.

Tällä hetkellä tunnen syvää kunnioitusta äitiäni kohtaan. Hän oli synnyttänyt neljä lasta ja kasvatti neljä hienoa tytärtä, yksi niistä olen minä, ja siinä samassa kesti vuosikymmeniä väkivaltaista käytöstä, joten miten hienosti tämä yksi ihminen on selviytynyt ja jaksanut kaikesta huolimatta! Se on surullista tottakai, että jos traumat jää täysin käsittelemättä, mutta se on inhimillistä, jokainen tekee parhaansa niillä kyvyillä mitä on.

Kannustan jokaista naista ja miestä rakastamaan itseä ja muita pyyteettömästi. Ja jos olet väkivaltaisessa suhteessa, ota oma voima takaisin ja muista että teet sillä palveluksen, koska lopetat sukupolvesi väkivallan kierteen elämässäsi ja samoin autat koko maailmaa omilla teoillasi. Siksi koen että kaikista tärkein tehtävä mitä jokainen voi tehdä elämänsä aikana: on rakastaa itseään, kohdella itseään rakkaudella, olla hyvä, lempeä ja myötätuntoinen itseään kohtaan, koska silloin sitä on aidosti muillekin,ja silloin oppii myös vastaanottamaan rakkautta ja myötätuntoa muilta ja jatkaa tätä mallia seuraaville sukupolville.

Pyydän myös, että anna omat virheesi itsellesi anteeksi. Oot aina tehnyt parhaasi niistä lähtökohdista missä olet ja voimavaroilla mitä sulla on. Mäkin koin jopa kiukkua mun rakasta koiraani kohtaan ollessani suhteessani, en vaan voinut hyvin. Enkä ymmärtänyt itseäni silloin, miksi olin niin vihainen jatkuvasti. Siksi ymmärrän äitini vihaa myös jos se on kohdistunut lapsena minuun.. ei vaan yksi ihminen jaksa kantaa kaikkea..

Jokainen meistä on keskeneräinen, täällä opettelemme hyväksymään sekä valomme että pimeytemme. Annetaan pimeydellekin rakkautta meissä, annetaan sille lupa tulla näkyväksi ja hyväksytyksi. Mutta myös samalla uskalletaan antaa valomme todellakin loistaa kirkkaana ja kauniina ja olla voimakkaita Luojia ja olla omassa voimassamme. On niin tärkeää, ettei luovuta omaa voimaansa muille, vaan luottaa itseensä ja puhuu aina omaa totuutta, on uskollinen ennenkaikkea itselleen ja omalle sydämelleen. Kulkee omaa polkua ja on esimerkkinä muille, miltä näyttää ihminen joka rakastaa itseään ja tekee sitä mitä rakastaa.

Kun sinä parannat itsesi, parannat myös muita.

Loppuun vielä haluan sanoa, että yhtä tärkeää on myös antaa anteeksi miehille, jotka ovat kohdelleet huonosti. He ovat vain suurimpia opettajiamme elämässämme, jotka tulevat herättelemään meidät hereille!

 

Lisää kirjoittajalta Rohkeutta astua omaan voimaan/Kaisa-Liisa Ahola

Nainen on ihmeellinen olento

Luin tänään yhden naisen kirjoitusta siitä, että naisen varjo on 16- kertainen...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.