Äiti, elätkö oman elokuvasi sivu- vai pääosassa?

Äiti. Tuntuuko, että et koe aina olevasi kovinkaan onnistunut vanhempana tai varsinkaan puolisona? Koetko toisinaan tai säännöllisesti riittämättömyyttä, ristiriitoja, väsymystä ja jopa epätoivoa. Sanotaan, että tämän – ajan, kun lapset ovat pieniä – pitäisi olla elämän parasta aikaa ja että nämä ajat ovat ikimuistoisia. Miksi tunnet, että elämä silti menee ohi kuin autot kiitoradalla?

Ehditkö edes pysähtymään sen verran, että miettisit, kuinka lyhyt elämä oikeastaan on?
Picture

SITTEN KUN – ELÄMÄSTÄ SUUNNITELMALLISUUTEEN

Ehkä meidän monien äitien lisäksi koet, että oma elämä ja hyvinvointi on jossain kaukana tuolla ”sitten kun” puhumattakaan parisuhteesta. Keskityt automaattisesti lapsen tarpeisiin, töihin ja siihen, mikä on akuuttia juuri nyt. Juuri se, että tärkeisiin osa-alueisiin ei tietoisesti kiinnitetä huomiota, oteta aikaa, ja aseteta tavoitetta, on aika lailla perimmäinen ongelma monissa perheissä. Pitkän tähtäimen suunnitelmat elämän eri osa-alueilta puuttuvat, kun koitetaan selviytyä pyykkivuori-kaaoksesta, lapsen päiväkoti-ongelmista ja laskujen maksamisesta. Harva tietää, haluaako kumppani edes samoja asioita, kuin itse nyt ja tulevaisuudessa. 

Tiedollisesti ehkä ymmärrät, että jos parisuhteelle ei ikinä oteta aikaa, se tuskin kehittyy ainakaan kovin selvästi eteenpäin. Sama juttu oman hyvinvoinnin kanssa. Hyvinvointi tai parisuhde ei kuitenkaan odota, että siihen panostetaan joskus ja jouluna, vaan muuttuu pian pahoinvoinniksi, joka heijastuu koko perheeseen. Jos äiti ei voi hyvin, saa tarpeeksi aikaa itselleen ja tee konkreettisia asioita, jotka edistävät hänen hyvinvointiaan, on vain ajan kysymys, koska perhe alkaa oireilla. 

ORAVANPYÖRÄSTÄ TIETOISEEN ELÄMÄNHALLINTAAN

Mitä nämä oireet ovat alussa mainitsemieni väsymyksen ja ristiriitojen tunteiden lisäksi? Kiukkuisuutta, marttyyriutta, joskus jopa raivokohtauksia. Tai itsensä vähättelyä ja omien tarpeiden poissulkemista. Jälkimmäinen on usein paljon näkymätöntä itsensä pettämistä kuin säännöllinen ja näkyvä kiukuttelu. Näitä erilaisia oireita hoidetaan sitten huonolla ruoalla, kuten suklaalla, karkeilla, kahvilla, pullilla tai vaikka turhan säännöllisellä viinin tissuttelulla. Illat kuluvat sohvan ja tv:n ääressä syyllisyyttä tuntien tai sitten paetaan työntekoon. Netistä katsotaan, miten hyvin muilla menee ja koetaan sisäistä ärsytystä tai kateutta. 

Jossain vaiheessa ehkä asiat tuntuvat menevän vähän paremmin, kunnes taas ollaan samojen ydinongelmien ääressä…

Entäpä, jos voisit tuntea hallitsevasi elämääsi, sen sijaan, että elämä kiitää ohitsesi antaen sinulle vain jonkin vähäpätöisen sivuosan? Entä, jos kokisit, että herätessäsi uuteen päivään tietäisit, että sinulla on aikaa aidosti itsellesi tärkeille asioille ja hyvinvoinnillesi? Entä, jos tuntisitkin itsesi terveeksi, energiseksi, motivoituneeksi ja voimaantuneeksi, elämään niin äitinä, naisena, kumppanina ja tärkeänä osana koko maailmaa?
Picture

TEE PÄÄTÖS

Olisiko aika siirtyä näyttelemään pääosaa, oman elämäsi elokuvassa? Tässä uudessa ensi-illassa, joka on jo takuu best-selleri, voit itse päättää elämäsi juonenkäänteet, ihmiset, tyylilajin ja temmon, mutta tärkeintä on se, että saat tunteen, jossa voit olla aktiivinen vaikuttaja tässä oman elämäsi elokuvassa. 

KYLLÄ! …mutta

Jos jokin asia vetää sinua puoleensa ja tiedät sen tekevän hyvää niin sinulle kuin perheellesi, ei ole enää muttia. Tässä yleisiä vasta- argumentteja sitkeitä, vanhoja ajatuksia toistaville mielillemme:

Kyllä, mutta minulla ei ole aikaa… Meillä jokaisella on aikaa itsellemme, jos vain haluamme. Tarvitsemme minimissään 30min – 60 min päivässä itsellemme tärkeille asioille. Se on järjestelykysymys. 

Kyllä, mutta minulla ei ole rahaa…Best things in life are free. Sama koskee myös tätä. Jos kuitenkin haluat, niin satsaa sellainen summa, joka ei romahduta talouttanne.

Kyllä, mutta en jaksa tehdä suurempia elämänmuutoksia/laittaa kaikkea uusiksi. Monesti ajatus elämäntapamuutoksista kuormittaa jo ajatuksen tasolla. Käytännön tasolle kuormitus ei kuitenkaan pääse, jos aloitamme lähtötasoomme sopivista muutoksista. Jokin hyvinvointiamme lisäävä asia, jolle otamme aikaa 30 minuuttia päivässä. Voiko se olla too much?

Kyllä, mutta kumppanini ei tue minua. Oletko kysynyt häneltä, haluaako hän, että sinä voisit paremmin? Uskon, että 100% kumppaneista haluaa, että toinen osapuoli voi paremmin. Kun kumppanisi näkee positiivisen muutoksen sinussa (joka usein tapahtuu jo hyvin varhaisissa vaiheissa), hän saattaa itsekin saada kimmoikkeen lisätä omaa hyvinvointiaan. 

= WIN WIN WIN

Jostain pitää kyllä luopua aina, että jotain parempaa saa tilalle. Asioista, jotka eivät enää palvele, on päästettävä irti, jotta aikaa vapautuu olennaiselle. Monesti kiire on kuitenkin vain ajatusrakenne, joka on iskostettu mieleesi, eikä sinun lopulta tarvitse luopua muusta, kuin siitä. Voit vaihtaa loppumattoman ja aina tyytymättömän ”pitäis”- levyn ”kiitollisuus-levyyn, joka on tyytyväinen siitä, mitä on. Mutta kiitollisuutta ja läsnäoloa on vaikea kokea, jos elämässä ei ole aikaa ja tilaa omalle itselle. 

MIllainen perhe syntyisi, jos sen molemmat vanhemmat pitävät huolta omasta hyvinvoinnistaan? Olisiko jopa niin, että kun itse voimme hyvin, meillä on myös jotain annettavaa lapsellemme, miehellemme jne.? Tyhjästä tai rikkinäisestä on vaikea antaa muille. Mutta kun täytyt, oman ajan ottamisesta seuraavalla täyttymyksen tunteella, hyvinvoinnista seuranneella lisääntyneellä energialla, siitä uudesta, ihanasta uskomuksesta, että voit nauttia myös ”ruuhkavuosista” ja  etenkin siitä, että voit vaikuttaa suoraan niin omaan kuin perheemme hyvinvointiin.

Lisää kirjoittajalta Nainen Vol. 2

Matkalla kokoNaiseksi joudumme kohtaamaan piilotetut puolemme

Ollaanpa rehellisiä, naiset. Meillä todella on syvempiä tarpeita. Me emme enää voi...
Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.